Vastuukysymykset Finavian johdannaisvastuiden selvittämisessä

Tarkastusviraston kannanotot

Laillisuustarkastuksessa on selvitetty niiden toimenpiteiden riittävyyttä ja asianmukaisuutta, joihin Finaviaa koskevan tuloksellisuustarkastuksen 15/2013 perusteella on ryhdytty.

Finavian johto on toiminut johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti johdannaisvastuiden selvittämiseksi

Finavian johdannaisongelmiin on kiinnitetty huomiota tilikauden 2011 tilintarkastuksen yhteydessä helmikuussa 2012 ja yhtiön sisäisessä tilinpäätöskäsittelyssä. Tämän jälkeen ongelmia on ryhdytty selvittämään yhtiössä sisäisesti monivaiheisessa prosessissa. Johdannaisongelmien selvittämisessä ja niiden purkamisessa Finavia ja yhtiön hallitus ovat toimineet johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Edellä mainittujen selvitystoimien lisäksi Finavia on myös esittänyt kielletyistä johdannaissopimuksista aiheutuneisiin tappioihin perustuvia korvausvaatimuksia eri tahoille. Finavia on oikeustoimia käynnistäessään harkinnut tarkoituksenmukaisella tavalla johdannaisvastuiden selvittämiseen liittyvät toimintavaihtoehdot ja ryhtynyt tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin. Nämä päätökset ovat myös perustuneet riittävään selvitykseen.

Omistajaohjauksessa on riskinä yhtiön ja valtio-omistajan vastuusuhteiden hämärtyminen

Liikenne- ja viestintäministeriö on Finavian ja yhtiön aiemman tilintarkastusyhteisön väliseen riita-asiaan liittyviä sovintoneuvotteluja aloitettaessa ja sovintosopimuksesta neuvoteltaessa suorittanut sellaisia operatiivisiksi tulkittavia toimia, joista päättäminen ja joiden suorittaminen luonteenomaisesti kuuluu yhtiön ja sen johdon tehtäviin.

On kyseenlaista, voiko tämän laatuinen toiminta perustua osakeyhtiölaissa tarkoitettuihin osakkeenomistajan oikeuksiin. Toisaalta ministeriön toiminta on edellä mainituilta osin merkinnyt omistajaohjauksen ja yhtiön operatiivisen päätöksenteon sekoittumista toisiinsa yhtiöoikeudellisen hyvän hallintotavan (corporate governance) perusteella tarkasteltuna epätarkoituksenmukaisella tavalla.

Finavian hallituksella on käytännössä ollut valtio-omistajan toiminnan vuoksi hyvin vähän aikaa valmistella ja harkita sovintosopimusta koskevaa päätöstään, mikä on osaltaan rajoittanut yhtiön johdon harkintavaltaa. Ministeriön toimet ovat tältä osin merkinneet samalla epätarkoituksenmukaista valtio-omistajan puuttumista Finavian operatiiviseen toimintaan. Valtio-omistajan toiminta on tarkastusviraston näkemyksen mukaan heikentänyt Finavian neuvotteluasemaa sovintoneuvotteluissa. On myös kyseenalaista, onko liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaustoiminta ylipäänsä mahdollistanut valtion tai Finavian kannalta taloudellisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisen Finavian ja tilintarkastusyhteisön välisessä riita-asiassa.

Valtio-omistaja olisi voinut yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksen ulkopuolella osakeyhtiölaissa tarkoitetulla omistajapäätöksellä päättää sovintosopimuksen tekemisestä tilintarkastusyhteisön kanssa. Vastaavasti valtio-omistaja olisi voinut tällaisella päätöksellä luopua korvausvaatimuksista Finavian aiempaa johtoa kohtaan. Näiden kysymysten ratkaiseminen valtio-omistajan päätöksellä olisi ollut tarkoituksenmukaista.

Valtio-omisteisissa yhtiöissä hallituksen jäsenen esteellisyyttä voi olla syytä arvioida osakeyhtiölain esteellisyyssäännöksiä laajemmasta näkökulmasta

Finavian hallituksen syksyllä 2015 pidetyssä kokouksessa, jossa on päätetty nostaa yhtiössä vuosina 2010–2011 toimineita hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa vastaan kanne yleisessä alioikeudessa, on noussut esiin kysymys erään hallituksen jäsenen esteellisyydestä. Hallituksen jäsenen ei voida katsoa olleen osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla esteellinen. Valtio-omisteisissa yhtiöissä hallituksen jäsenen esteellisyyden arviointi nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa vain osakeyhtiölain säännökset huomioiden saattaa kuitenkin johtaa ongelmalliseen lopputulokseen. Jos tilanteessa voi syntyä epäily päätöksentekijän objektiivisuudesta, saattaa olla tarkoituksenmukaista arvioida esteellisyyskysymystä osakeyhtiölakia laajemmasta näkökulmasta.

Finavialla ei ole liikelaitosaikana ollut oikeutta tehdä ei-suojaavia johdannaissopimuksia

Liikelaitos Finavian toimiala on määrätty varsin täsmällisesti Ilmailulaitoksesta annetussa laissa, ja luottoja suojaamattomien johdannaissopimusten tekeminen jää näiden toimialamääräysten ulkopuolelle. Näin ollen on ilmeistä, ettei Finavialla ole liikelaitosaikana ollut oikeutta toimialamääräysten perusteella tehdä tarkastuksen kohteena olevia ei-suojaavia johdannaissopimuksia.