Suomalaisten yliopistojen tuottavuus parani vuosina 2011–2016. Lisäksi vuonna 2016 Suomen yliopistot käyttivät resurssejaan selvästi tehokkaammin edeltäviin vuosiin verrattuna.
Pohjoismaisilla yliopistoilla on ollut tehostamisvaraa toiminnassaan vuosina 2011–2016. Yliopistot olisivat voineet lisätä tuotostensa, kuten alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai tieteellisten julkaisujen määrää, keskimäärin 10 prosentilla.
Eniten tehostamisvaraa oli suomalaisilla yliopistoilla erityisesti ennen vuotta 2016, jolloin ne olivat selvästi tehottomampia suhteessa muiden Pohjoismaiden, etenkin Tanskan ja Ruotsin, yliopistoihin. Vuonna 2016 suomalaisten yliopistojen tehostamispotentiaali oli kuitenkin suunnilleen samalla tasolla, noin 6,8 prosentissa, Ruotsin yliopistojen kanssa.
Tulokset ilmenevät Ruotsin tarkastusviraston 20.6.2019 julkaisemasta tarkastuksesta, jossa arvioitiin pohjoismaisten yliopistojen resurssien käytön tehokkuutta ja tuottavuutta vuosina 2011–2016.
Pohjoismaisten yliopistojen tuottavuus parani tarkastelujaksolla keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa vuosina 2011–2016. Tämä oli seurausta teknologisesta muutoksesta, kuten esimerkiksi tietotekniikan käyttöön otosta. Sen sijaan tehokkuus heikkeni keskimäärin 0,4 prosenttia vuosittain. Tehokkuuserot kasvoivat yliopistojen välillä, ja niiden kyky maksimoida tuotosten määrää annetuilla panoksilla heikentyi.
Tuottavuuskehityksessä oli eroja eri Pohjoismaiden välillä 2011–2016. Tuottavuus parani eniten Tanskassa ja Suomessa, joissa se kasvoi lähes 2 prosenttia vuosittain. Sen sijaan Norjassa tuottavuus heikkeni 0,6 prosenttia vuosittain.
Lähes kaikissa Pohjoismaissa on pyritty parantamaan yliopistojen tehokkuutta ja tuottavuutta mm. digitalisaation ja rahoitusjärjestelmän muutosten avulla, mikä todennäköisesti selittää myönteistä kehitystä.
Miten tarkastus tehtiin?
Ruotsin tarkastusviraston tarkastuksessa oli mukana kaikista Pohjoismaista yhteensä 68 yliopistoa, joista 13 oli Suomesta. Arvioinnissa ei ollut mukana Suomen ja Tanskan ammattikorkeakouluja. Suomen Valtiontalouden tarkastusvirasto osallistui tähän tarkastukseen toimittamalla Suomen yliopistoja koskevaa aineistoa sekä osallistumalla työryhmätyöskentelyyn.
Tarkastus perustui kvantitatiivisiin menetelmiin, joita on käytetty yleisesti koulutuksen tehokkuuden ja tuottavuuden arvioinnissa useissa maissa. Tehokkuutta tarkastuksessa arvioitiin lineaariseen optimointiin perustuvalla DEA-menetelmällä, jonka etuna on, että sen avulla on mahdollista kuvata yhdellä luvulla monia panoksia käyttävien ja useita erilaisia tuotoksia tuottavien yksiköiden kuten erilaisten oppilaitosten tehokkuutta. Menetelmässä aineistosta etsitään suhteessa tehokkaimmat yksiköt, joihin muiden toimintaa verrataan. Siten tulokset riippuvat aina käytetystä aineistosta. Tuottavuuden muutokset laskettiin Malmquist-indeksillä.
Yliopistojen panoksiksi analyysiin valittiin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä, tohtorin tutkintoa suorittavien määrä, opetus- ja tutkimushenkilökunnan ja muun henkilökunnan määrä sekä tilojen kokonaispinta-ala. Tuotoksina olivat ECTS-pisteiden määrä kustannuskertoimella korjattuna, tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä, tieteellisten julkaisujen määrä sekä usein viitattujen tieteellisten julkaisujen määrä.
Suomenkielinen muistio Ruotsin tarkastusviraston tarkastuksesta
Ruotsin tarkastusviraston tarkastusraportti