Yleistä
Mitä VTV tekee?
VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Riippumattomalla tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi ja että finanssipolitiikkaa hoidetaan kestävällä tavalla. Lue lisää VTV:stä.
Kuinka paljon henkilöstöä VTV:llä on ja keitä VTV:llä työskentelee?
Tarkastusvirastossa työskentelee noin 150 henkilöä. Tarkastusvirastolaiset ovat eri alojen asiantuntijoita monenlaisilla koulutustaustoilla. Valtaosalla henkilöstöämme on koulutus kauppa-, hallinto- tai valtiotieteen alalta. Lue lisää urasta VTV:llä.
Missä VTV sijaitsee?
VTV:n päätoimipaikka on Ruoholahdessa Helsingissä. VTV:llä on toimipiste myös Oulussa. Lisätietoja: VTV:n yhteystiedot
VTV:n toiminta
Mihin VTV:tä tarvitaan? Mitä vaikutusta VTV:n toiminnalla on?
Viraston toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että valtioneuvosto toimii laillisesti ja eduskunnan tahtoa noudattaen. Tarkastusviraston päämääränä on samalla edistää tuloksellista ja korkealaatuista valtion taloudenhoitoa.
Viraston tarkastuksilla pyritään vaikuttamaan siihen, että valtion taloudenhoitoa koskevia säädöksiä noudatetaan, että valtiontaloudesta annetaan oikeat ja riittävät tiedot ja että valtion taloudenhoidon tuloksellisuus paranee.
Tarkastustensa perusteella virasto antaa tarkastetuille suosituksia, joiden toteutumista se myös seuraa. Suositukset eivät kuitenkaan sido tarkastettuja oikeudellisesti. Vastuu taloudenhoidon laillisuudesta ja tuloksellisuudesta on aina vastuuviranomaisilla.
Mikä on VTV:n asema? Määrääkö eduskunta VTV:tä?
Valtiontalouden tarkastusvirasto on valtion taloudenhoidon ulkoinen tarkastaja. Viraston asema on määritelty perustuslaissa ja virastosta annetussa laissa. Perustuslain mukaan eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto. VTV tekee itsenäisesti päätökset siitä, mitä, miten ja milloin se tarkastaa. Tarkastussuunnitelmasta päättää pääjohtaja. Eduskunta voi antaa tarkastusvirastolle tehtäviä vain lailla.
Ovatko viraston suositukset velvoittavia?
VTV on taloudenhoidon ulkoinen tarkastaja, eivätkä suositukset sido tarkastettuja oikeudellisesti. Vastuu taloudenhoidon laillisuudesta ja tuloksellisuudesta on aina vastuuviranomaisilla. Puolue- ja vaalirahoitusvalvonnassa virastolla on oikeus asettaa uhkasakko, jos ilmoitusvelvollisuutta ei täytetä.
Mitä kaikkea VTV voi tarkastaa?
VTV:n toiminta kattaa koko valtiontalouden. Tarkastustyö kohdistuu valtioneuvostoon, ministeriöihin ja valtion virastoihin ja laitoksiin. Virasto tarkastaa myös valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja, valtion liikelaitoksia ja valtion määräysvallassa olevia yhtiöitä. Lisäksi VTV voi tarkastaa kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille myönnettäviä valtionapuja sekä Suomen ja EU:n välisiä varainsiirtoja. Lue lisää tarkastuskohteista.
Tarkastukset ja valvontatyö
Kuinka monta tarkastusta VTV tekee vuodessa?
Tarkastuksia julkaistaan vuosittain noin 80–90 kappaletta. Tarkka määrä vaihtelee vuosittain. Kaikista tarkastuksista julkaistaan tarkastuskertomukset.
Eniten tehdään tilintarkastuksia, joita julkaistaan noin 70 kappaletta vuodessa. Tuloksellisuustarkastuksia julkaistaan vuosittain noin 15 kappaletta, laillisuustarkastuksia ja finanssipolitiikan tarkastuksia kahdesta kolmeen kappaletta.
Miten eri tarkastuslajit eroavat toisistaan?
Tilintarkastuksessa tarkastetaan, onko valtion talousarviota ja sen soveltamiseen liittyviä säännöksiä noudatettu, onko tilinpäätöksessä esitetty oikeat ja riittävät tiedot ja onko tarkastettavan kohteen sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti.
Laillisuustarkastus selvittää, onko valtion talousarviota ja taloudenhoitoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä sekä hyvän hallinnon periaatteita noudatettu.
Tuloksellisuustarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että valtion taloudenhoito on taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa. Tarkastusvirastossa tuloksellisuuteen on aina taloudellinen näkökulma: tuloksellisuuden perusteena on kustannusvaikuttavuus eli tavoitetta saavutetaan mahdollisimman paljon mahdollisimman pienellä resurssien käytöllä.
Finanssipolitiikan tarkastuksissa selvitetään, saako valtion taloudellisesta asemasta sekä julkisen talouden kestävyydestä oikean ja riittävän kuvan. Tavoitteena on antaa hyvät edellytykset finanssipolitiikkaa koskevalle päätöksenteolle ja julkiselle keskustelulle. Finanssipolitiikan tarkastus tuottaa tietoa myös finanssipolitiikan valvontaan.
Finanssipolitiikan valvonnan ensisijaisena tehtävänä on valvoa kansallisten ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista. Valvonta arvioi myös näiden sääntöjen sopivuutta Suomelle ja edistää niiden läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Finanssipolitiikan valvonta arvioi myös finanssipolitiikan pohjana käytettäviä talousennusteita.
Vaali- ja puoluerahoituksen valvonta varmistaa, että kaikki ilmoitusvelvolliset tekevät laeissa säädetyt ilmoitukset ja asiakirjat. Vaali- ja puoluerahoituksen valvonta vastaanottaa ja julkaisee asiakirjoja, jotka on säädetty ehdokkaan vaalirahoituksesta tehdyssä laissa ja puoluelaissa.
Millainen on tilintarkastusprosessi?
Tarkastusprosessi voidaan jakaa karkeasti suunnitteluun, toteuttamiseen ja raportointiin. Suunnittelu ei kuitenkaan ole erillinen vaihe vaan jatkuva prosessi, joka useimmiten alkaa edellisen tarkastuksen loppumisesta ja jatkuu toimeksiannon loppuun asti.
Suunnittelu lähtee yleensä käyntiin loppukevään aikana, jolloin laaditaan projektikohtainen suunnitelma ja riskianalyysi. Tällöin myös dokumentoidaan tarkastukseen käytettävä aika, resurssit, suoritustapa ja tarkemmat tarkastusalueet.
Suunnitelman perusteella tilikauden aikana suoritetaan erityyppisiä tarkastustoimenpiteitä, kuten aineistotarkastustoimenpiteitä ja kontrollien testaamista. Aineistotarkastustoimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi tositteiden tarkastamista. Kontrollien testaamisella tarkoitetaan sitä, että tarkastellaan kohteen prosessien kykyä havaita virheitä.
Tilintarkastus päätyy tilinpäätöksen tarkastamiseen ja raportointiin eli kertomuksen kirjoittamiseen. Tilintarkastuskertomus sisältää tiivistetysti tiedot, joilla on olennaista merkitystä sidosryhmän päätöksenteossa.
Millaista ohjetta tarkastuksissa noudatetaan?
VTV vahvistaa itse tarkastustaan koskevat ohjeet. Menettely perustuu tarkastusvirastosta annettuun lakiin. VTV:n ohjeiden perustana sovelletaan kuitenkin kansainvälisiä ISSAI-tarkastusstandardeja. Yleistä ohjetta täydentävät VTV:n yksikköjen omat ohjeet. Ohjeistukseen kuuluvat lisäksi tarkastusviraston eettiset säännöt, jotka koskevat viraston kaikkia tarkastajia.
Kanteluasiat
Kuka voi kannella VTV:lle ja missä asioissa?
Tarkastusvirastolle voi kannella kuka tahansa, joka epäilee, että valtiontalouden hoitamisessa on esiintynyt epäkohtia.
Kannella voi valtion tai sen määräysvallassa olevien yhtiöiden lainvastaisesta menettelystä talousasioissa sekä tietyistä puolue- ja vaalirahoitukseen liittyvistä asioista. Lisää tietoa kanteluista.
Mistä ei voi kannella VTV:lle?
eduskunnasta eikä sen vastattavana olevista rahastoista
Suomen Pankista
Kansaneläkelaitoksesta
kunnista
muiden maiden viranomaisista
kansainvälisistä järjestöistä
yksityishenkilöistä.
Millainen on kanteluprosessi?
Ensin kantelijalle lähetetään saapumisilmoitus. Tarkastusvirasto perehtyy asiaan, ja jos asiassa on syytä epäillä lainvastaista toimintaa tai velvollisuuden laiminlyöntiä, virasto selvittää kantelun kohteena olevan toiminnan yksityiskohdat.
Tarkastusvirasto pyytää kantelun kohteena olevilta viranomaisilta selvityksiä ja lausuntoja. Lopuksi kantelun ratkaisusta lähetetään tieto kantelun tekijälle sekä niille tahoille, joilta on pyydetty selvityksiä ja lausuntoja. Tarvittaessa päätetään erillisen selvityksen tai tarkastuksen tekemisestä. Lisää tietoa kanteluista.
Mitä kantelusta voi seurata?
Ratkaisussa voidaan
kiinnittää valvottavan huomio hyvän hallinnon vaatimuksiin
saattaa valvottavan tietoon VTV:n käsitys lain mukaisesta menettelystä
antaa valvottavalle huomautus.
Voidaan tehdä myös päätös tutkimatta jättämisestä. Lisää tietoa kanteluista.
Maksaako kantelun tekeminen?
Kantelun tutkinta on kansalaiselle maksutonta. Lisää tietoa kanteluista.