Kahdeksan kuukauden työ on saatu päätökseen ja olemme juuri julkaisseet vaalirahoitusvalvonnan kertomuksen kevään 2019 eduskuntavaaleista. Avaamme nyt tarkemmin tekemäämme työtä ja arvioimme, miten valvonta mielestämme sujui.
Kirjoittaja
Vaalirahoituksen valvonta pähkinänkuoressa
Aloitetaan aivan ensiksi sillä, mitä vaalirahoituksen valvonta tarkoittaa eli mitä me teemme laissa säädetyn valvontatehtävän puitteissa.
Valvonta lisää vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä ja tukee näin demokratiaa. VTV:n tehtävä on valvoa, että ilmoitusvelvollisuutta noudatetaan.
Euro- ja eduskuntavaaleissa valvontatehtävä on kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa vastaanotamme vaalirahoitusilmoitukset ja julkaisemme ne. Tämän lisäksi valvomme, että kaikki ilmoitusvelvolliset – siis vaaleissa valitut ja varasijoille valitut – ovat tehneet vaalirahoitusilmoituksen.
Valvonnan toisessa vaiheessa tarkistamme, että vaalirahoitusilmoituksissa on oikeat tiedot, eli ettei lomakkeisiin ole jäänyt virheitä. Sen lisäksi euro- ja eduskuntavaaleissa olemme pyytäneet ilmoitusvelvollisia toimittamaan lisätietoja vaalirahoituksestaan tarkastusvirastolle. Valvomme vaalirahoitusilmoitusten oikeellisuutta vertaamalla ilmoitusten tietoja meille toimitettuihin lisäselvityksiin (kampanjatiliotteisiin).
Vuoden 2019 eduskuntavaalit lukuina
Kaikki eduskuntavaaleissa kansanedustajiksi ja varaedustajiksi valitut ovat velvollisia tekemään tarkastusvirastolle ilmoituksen vaalirahoituksestaan. Juuri julkaisemastamme eduskuntakertomuksesta käy ilmi, että kaikki kevään eduskuntavaalien 277 ilmoitusvelvollista toimittivat meille vaalirahoitusilmoituksen.
Varmistaaksemme rahoitusilmoitusten oikeellisuuden, lähetimme kaikille 277 ilmoitusvelvolliselle postitse pyynnön toimittaa kampanjatiliote vaalirahoitusvalvonnalle. 276 ilmoitusvelvollista toimitti kampanjatiliotteet tai muun vastaavan selvityksen tarkastusvirastolle. Näiden perusteella pyysimme vielä lisäselvityksiä 194 ilmoitusvelvolliselta. Valvonnan lopputuloksena 92 ilmoitusvelvollista täydensi tai korjasi tekemäänsä ilmoitusta.
Yksi ilmoitusvelvollinen ei toimittanut lisäselvityksiä. Hänen ilmoituksensa todettiin olevan muodollisesti oikein, mutta ilmoituksen sisältöä ei ollut mahdollista varmentaa.
Kuva: Valvontaprosessi
Vaalirahoituksen valvonnan rajoitukset
Ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 1§:n toisen momentin mukaan ”lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta”. Joku voisi kysyä, miten avoimuus toteutuu, kun ilmoitusvelvollinen kieltäytyy toimittamasta lisäselvityksiä.
Tarkastusvirastolla on vaalirahoituslain mukaan ”mahdollisuus pyytää sellaisia selvityksiä ilmoitusvelvolliselta, jotka saattavat olla tarpeen ilmoituksen oikeellisuuden ja riittävyyden tarkistamisessa.” Uhkasakko kuitenkin voidaan asettaa vain, jos tarkastusvirasto katsoo, ettei ilmoitusvelvollisuus ole täyttynyt. Tällaisessa tilanteessa ilmoitusvelvollinen olisi tyystin kieltäytynyt toimittamasta vaalirahoitusilmoitustaan tai hän ei kehotuksista huolimatta korjaisi selkeästi virheellistä ilmoitusta.
Toisaalta avoimuutta on myös se, että kampanjatiliotteiden toimittamisesta kieltäytyminen on julkista tietoa.
Entä jos kerran lisätietojen toimittamisesta valvovalle viranomaiselle on mahdollista kieltäytyä, miksi useampi ilmoitusvelvollinen ei tee niin? Tähän varmasti vaikuttaa raskas poliittinen vastuu.
Nykyisen vaalirahoituslain vahvuus on rahoituksen läpinäkyvyys. Äänestäjät ja lehdistö seuraavat valppaina vaalirahoitusilmoitusten sisältöä. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheen tiimoilta on vilkasta. Päättäjät joutuvat julkisesti kertomaan vaalirahoituksestaan ja altistamaan itsensä rahoituskeskustelulle. Näin he kantavat vastuuta tekemistään valinnoista ja vastaavat suoraan äänestäjilleen.
Valppaus on valttia kampanjan rahaliikenteen seurannassa
Vuoden 2019 eduskuntavaalien osalta pyysimme 92 henkilöä täydentämään tai korjaamaan vaalirahoitusilmoitustaan. Edellisissä eduskuntavaaleissa vastaava lukema oli 40 täydennettyä tai korjattua ilmoitusta.
Mistä muutos johtuu? Näkemyksemme mukaan osasyy, että muutosten määrä on kasvanut, on valvonnan resursointi. Olemme VTV:llä siirtyneet työskentelyssämme tiimimalliin, ja vaalirahoitusvalvonta on ollut yksi pilottitiimeistä uudessa organisaatiossamme.
Tiimissä tekeminen tarjonnut mahdollisuuden entistä laadukkaampaan valvontatyöhön. Kun tiedonkulku tiimin sisällä kulkee saumattomasti, voidaan työ tehdä entistä paremmin ja resurssit voidaan käyttää tehokkaammin. Mitä ilmoitusten sisältöön tulee, valvonnassa ei havaittu poikkeavaa trendiä aiemmista vaaleista vaan korjaukset koskivat pitkälti samoja asioita kuin aiemminkin.
Millaisia muutoksia tämänkertaisissa 92 korjatussa ilmoituksessa oli? Kirjo on melko laaja, mutta vaatimattomammillaan ilmoituksesta on puuttunut y-tunnus tai postitse lähetetyssä ilmoituksessa on ollut laskuvirheitä, jotka on täytynyt korjata. Suurin osa vaalirahoitusilmoitusten korjauksista aiheutuu rahoitustietojen tarkennuksista.
Yksi tyypillisimmistä (ja vaaleista toiseen toistuvista) virheistä on puuttuvat tiedot yksittäisistä lahjoittajista. Tuen antaja on yksilöitävä, jos tämän antama tuki on 1 500 euroa tai enemmän. Olemme nähneet paljon tapauksia, joissa tuen antaja on kuitenkin jäänyt yksilöimättä tai yhdeltä tukijalta on saatu useampi pienempi tukisuoritus, jotka yhdessä ovat vähintään 1 500 euroa.
Toinen toistuva virhe on, kun tukea välittänyt taho on jäänyt ilmoittamatta. Tilanteissa, joissa tuki ei tule suoraan rahan antajalta vaan kolmannen osapuolen välittämänä, tulee kaikki ketjun osapuolet identifioida vaalirahoitusilmoituksella. Näin on myös tilanteissa, joissa tukea välittänyt taho ei ole antanut ilmoitusvelvolliselle lainkaan suoraa tukea.
Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi myös palautetut tukisuoritukset aiheuttavat toisinaan muutoksia ilmoituksiin. Havaitsimme valvonnassa, että useat ilmoitusvelvolliset olivat syystä tai toisesta halunneet palauttaa kampanjatilille tulleen tukisuorituksen takaisin lahjoittajalle. Käsittelimme jokaisen tällaisen tapauksen erikseen, ja lopputuloksena osa tukia palauttaneista velvoitettiin tuomaan tukijat esiin ilmoituksessaan. Tilanne, jossa hyväksyisimme tukien palauttamisen automaattisesti olisi kestämätön ja voisi pahimmillaan johtaa tukijoiden jälkikäteiseen valikointiin.
Valvojan näkökulmasta ilmoitusvelvollisilla on eniten petrattavaa vaalirahoituksen ajantasaisessa seuraamisessa. Valppaus kampanjan rahaliikenteen seurannassa on vaalirahoitusvalvonnassa valttia!
Lopuksi ruusuja sekä katse kohti tulevia koitoksia
Nykyisen vaalirahoituslain säädösvaiheessa käytiin syvällistä keskustelua lain tavoitteista. Yksi lain – ja nykymuotoisen valvonnan – onnistumisen mittareista on se, että emme ole kertaakaan joutuneet turvautumaan niin järeään keinoon, että olisimme tuominneet uhkasakon maksuun asti.
Ilmoitusvelvolliset ovat ymmärtäneet valvonnan merkityksen, ja olemme käyneet keskusteluja heidän kanssaan hyvässä hengessä. Haluaisinkin koko valvontatiimin puolesta kiittää kaikkia kansanedustajiksi ja varaedustajiksi valittuja henkilöitä mitä parhaimmasta yhteistyöstä!
Koska seuraavat vaalit häämöttävät edessäpäin, on valvovan viranomaisenkin katse jo tulevaisuudessa. Olemme perinteisesti saaneet vaalirahoitukseen liittyviä yhteydenottoja ja kyselyitä jonkin verran jo ennen vaaleja. Toivoisimme, että nämä ennakoivat yhteydenotot lisääntyisivät ja neuvontaa tarjoava roolimme voisi kasvaa.
Vallan vaihtuminen kuuluu edustukselliseen demokratiaan. Suomessa on pidetty tärkeänä, että jokaisella on halutessaan mahdollisuus lähteä mukaan politiikkaan työskentelemään tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta. Toteuttamalla lakisääteistä tehtäväämme me vaalirahoitusvalvonnassa pyrimme osaltamme edesauttamaan yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista. Se tapahtuu sekä rahoituksen valvonnan että ilmoitusvelvollisille tarjottavan neuvonnan avulla.
Tutustu kertomukseen: Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa
