Covid19-kriisi etäännyttää ja erottaa, mutta samalla se lähentää ja yhdistää niin ihmisiä kuin valtioitakin. Olemme kaikki saman huolen ja epävarmuuden edessä. Tällaisina aikoina kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot ja vuosikymmenten aikana niiden rakentamiseksi ja vahvistamiseksi tehty työ osoittavat voimansa.
Tytti Yli-Viikari kirjoitti blogissaan ”Suomalainen valtionhallinto on kullanarvoinen” suomalaisen hallinnon vahvuuksista, jotka ovat auttaneet kriisin aikana. Yhtä lailla kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen rooli on tärkeä sekä kriisin aikana että sen jälkeen. On korvaamaton voimavara, että usealla toimialalla eri maiden toimijoilla on valmiina pohja, rakenteet, välineet ja suhteet, joiden avulla voidaan jakaa kokemuksia ja tietoa sekä tehdä asioita yhdessä – sen sijaan, että kukin toimisi omillaan ja yksin.
Koronan aikanakin turvattava päätösten laatu ja vaikuttavuus
Myös kansallisten tarkastusvirastojen ja alan kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen keskuudessa aktivoiduttiin heti kriisin alkuvaiheessa. Yhdessä on lähdetty vaihtamaan tietoa ja kokemuksia siitä, miten kriisi on vaikuttanut eri maissa valtiontalouden ja hallinnon toiminnan tarkastamiseen ja miten vastata kriisin esille tuomiin uudenlaisiin haasteisiin. Yhteinen tavoite on tällaisissa poikkeuksellisissakin oloissa pystyä turvaamaan ja todentamaan se, että hallinnossa tehdyt päätökset ja toimenpiteet ovat kestäviä ja täyttävät hyvän hallinnon vaatimukset.
Yksi konkreettinen esimerkki toimenpiteistä on kansainvälisen tarkastusvirastojen yhteistyöelimen INTOSAIn alueellisen eurooppalaisen alajärjestön EUROSAIn piirissä nopeasti käynnistetty yhteistyö. EUROSAI perusti kesäkuun alussa kaikille jäsenmaille avoimen Covid19-projektin, jota koordinoivat yhdessä Iso-Britannian ja Suomen tarkastusvirastot. Projektissa on järjestetty joukko virtuaalisia keskustelutilaisuuksia, joissa eri maiden tarkastusvirastojen edustajat ovat vaihtaneet ajatuksia ja kokemuksia. Torstaina 2.7.2020 järjestetään loppuwebinaari, jossa Suomen ja Iso-Britannian tarkastusvirastojen pääjohtajien johdolla käydään läpi kokemuksia ja keskustellaan projektin seuraavista askelista.
Osaamisen jakamista ja yhteisiä käytäntöjä
Kansainvälinen yhteistyö on tarkastustyön toteutuksen ja kehittämisen ytimessä. Se mahdollistaa sisarvirastoilta oppimisen sekä omien kokemusten ja osaamisen jakamisen ja kehittämisen. Tärkeä osa kansainvälistä yhteistyötä on myös ulkoisen tarkastuksen ja valvonnan menetelmien ja standardien kehittäminen. Kaikki INTOSAIn jäsenmaat ovat sitoutuneet noudattamaan yhteisesti vahvistettuja ns. ISSAI-standardeja, joiden tavoitteena on taata tarkastustyön ja tarkastuksella tuotettavan tiedon laatu, vertailtavuus, vaikuttavuus ja kohdentuminen olennaisiin kysymyksiin.
Suomalaisia asiantuntijoita on tällä hetkellä laajasti mukana niin kansainvälisten järjestöjen ja toimijoiden tilintarkastustehtävissä, erilaisissa yhteistyöprojekteissa ja -hankkeissa, alan standardien ja menetelmien uudistustyössä kuin kansainvälisten järjestöjen luottamus- ja hallintoelimissä. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat edellä mainittujen INTOSAIn ja EUROSAIn lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin, pohjoismaiset sisarvirastot sekä OECD ja YK.
Suomi – kokoaan suurempi myös tarkastusmaailmassa
Suomi tunnetaan maailmalla tehokkaan, toimivan ja luotettavan hallinnon maana. Tämä on avannut monia yhteistyömahdollisuuksia ja herättänyt kiinnostusta myös tarkastusyhteisössä. VTV onkin pyrkinyt aktiivisesti jakamaan suomalaista hallinto-osaamista ja tarkastustyön myötä saatuja havaintoja hallinnon toiminnasta ja kehittämisestä eri areenoilla ja siten omalta osaltaan halunnut vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan tunnettuutta ja arvostusta maailmalla. Kiinnostus ”Suomen malliin” näkyy myös arjen työssä: VTV vastaa vuosittain kymmeniin erilaisiin kansainvälisiin kyselyihin ja tiedusteluihin, jotka liittyvät Suomen yhteiskunnan ja hallinnon tapaan toimia ja meillä tehtyihin ratkaisuihin.
Hallinnon toimintakyky, varautuminen, riskinhallinta ja ennakoivuus ovat nousseet Covid19-kriisin myötä entistä tärkeämmiksi teemoiksi. Nämä säilyvät myös kansainvälisen yhteistyön tärkeinä teemoina lähivuosina. Hallinnon ja julkisen talouden kestävyyden lisäksi muita keskeisiä painopistealueita kansainvälisessä yhteistyössä ovat YK:n agenda 2030 -ohjelman määrittelemät kestävän kehityksen tavoitteet sekä kansainvälinen strategiatyö, laadunhallinta, digitalisaatio ja data-analytiikka.
Suomi on ottanut aktiivisen roolin erityisesti kestävän kehityksen näkökulmien kytkemisessä tarkastustyöhön. Osana tätä VTV koordinoi vuosina 2020-2026 INTOSAIn kansainvälistä ympäristötarkastustyöryhmää (WGEA, Working group on environmental auditing), jossa tehdään laajaa kansainvälistä erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymyksiin liittyvää yhteistyötä. Kestävän kehityksen näkökulmien entistä moniulotteisempi ottaminen huomioon yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa tukee osaltaan pitkäjänteistä, johdonmukaista ja tasapainoista kehitystä.
Elämme systeemisten muutosten ja monimutkaisten ilmiöiden maailmassa, jossa eri toimijat ja asiat linkittyvät ja verkottuvat vahvasti toisiinsa. Kansainvälisten ja kansallisten verkostojen ja yhteistyön avulla VTV haluaa jatkossakin olla mukana varmistamassa kestävän hallinnon, laadukkaan päätöksenteon ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksiä. Yhdessä olemme enemmän, myös kriisien kohdatessa.
Kirjoittaja: Heli Mikkelä
Heli Mikkelän vastuualue on kestävä hallinnon kehittäminen ja sen lisäksi kansainvälisen tarkastusyhteistyön edistäminen.