Öljyntorjunnan organisaatiota ollaan muuttamassa. Muutokset voisivat kuitenkin johtaa öljyntorjuntajärjestelmän monimutkaistumiseen ja ympäristöasiantuntemuksen heikkenemiseen, eivätkä niiden vaikutukset toiminnan kustannustehokkuuteenkaan ole selviä.
Kirjoittaja: Markku Turtiainen
Pelastuslain uudistamisen yhteydessä on suunniteltu (luonnos hallituksen esitykseksi, 1.11.2017), että öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan ylin johto, ohjaus ja valvonta siirrettäisiin ympäristöministeriöltä sisäministeriölle. Sisäministeriön alainen Rajavartiolaitos johtaisi pelastustoimintaa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa, jos vahinko on sattunut Suomen merialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä.
Kuinka perusteltu ehdotus on? Nykyinen, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtama merialueiden öljyntorjuntaorganisaatio on toiminut hyvin, joskaan toimintaa ei ole käytännössä suuressa alusöljyvahinkotilanteessa jouduttu testaamaan.
Öljyntorjuntajärjestelmä voi monimutkaistua
Öljyntorjunnan organisaatiomuutosta perustellaan sillä, että se selkeyttää merellistä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan operatiivista johtamista. Öljyntorjunnan resurssien rahoituksen kannalta olennainen Öljysuojarahasto jäisi kuitenkin ympäristöministeriön hoitoon. Ympäristöministeriölle jäisi myös öljyntorjuntaan liittyvistä tehtävistä öljyvahinkojen jälkitorjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen. Syke tuottaisi edelleen torjuntaa tukevia asiantuntijapalveluita sekä alaan liittyvää tutkimusta. Öljyntorjuntajärjestelmästä voisi itse asiassa tulla nykyistä monimutkaisempi.
Miten käy ympäristöasiantuntemuksen?
Laajassa tehtävien siirrossa on kyse mittavasta uudelleenjärjestelystä. Sisäministeriöön tulisi ympäristöllisiä tehtäviä, jotka aiemmin ovat kuuluneet ympäristöministeriön toimialaan. Muutos voisi hämärtää toimialavastuita.
Suuressa alusöljyvahingossa on useita vaiheita: avomeri-ja rannikkotorjunta sekä rantojen puhdistus. Vaiheet voivat olla peräkkäisiä, mutta toiminnan tehokkuus edellyttää yleensä niiden samanaikaisuutta. Rajavartiolaitoksen rooli ja pätevyys kytkeytyvät selkeästi vain avomeritorjunnan johtamiseen.
Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen. Alusonnettomuuden tapahduttua ensimmäinen ja tärkein tehtävä on ihmishenkien pelastaminen. Myös monialaonnettomuudessa, jossa vaara uhkaa sekä ihmisiä että ympäristöä, huolehdittaisiin ensin ihmishenkien pelastamisesta. Kiireellisen henkilöpelastuksen takia aikaa ei ehkä riittäisi ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen ajoissa, jos sama taho kantaisi päävastuun molemmista tehtävistä. Nykyjärjestelmässä ympäristötehtävät voivat alkaa Syken johdolla samanaikaisesti meripelastusvaiheen kanssa.
Öljyntorjunnan organisointia tulee kehittää riittävän pitkällä aikajänteellä. Kehittäminen ei voi perustua vain toiminnan tekniseen johtamiseen, vaan myös öljyvahinkoihin liittyvä substanssiosaaminen on varmistettava. Merialueen ympäristöonnettomuuksien torjunnassa on kyse nimenomaisesti ympäristönsuojelusta. Jos yleisjohto siirretään sisäministeriölle ja Rajavartiolaitokselle, on torjunnassa kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kaikki meriympäristön biologiset näkökohdat saavat asiaan kuuluvan painoarvon.
Hallituksen esitysluonnoksessa Syken torjuntatoimeen kohdennetut henkilöresurssit siirrettäisiin sisäministeriölle. Tämä lieventäisi riskiä, että meriympäristön biologiset näkökohdat eivät tulisi riittävästi huomioiduiksi. Siirretty asiantuntemus voi kuitenkin alkaa aikaa myöten ohentua hallintoympäristössä, joka ei kannattele sen säilymistä. Myös Sykeen jäävä alan tutkimus voi kärsiä, jos Syke ei saa enää tutkimuksen näkökulmia rikastavaa palautetta käytännön torjuntatyöstä.
Paraneeko kustannustehokkuus tehtävien siirrossa?
Uudistuksessa siirrettäisiin henkilöstöä ympäristöministeriön hallinnonalalta sisäministeriön hallinnonalalle. Sykestä siirrettäisiin arviolta kolme henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista arviolta yhtä henkilötyövuotta vastaavat resurssit. Esitys ei edellytä lisähenkilötyövuosia, vaan kysymys on henkilötyövuosien siirroista hallinnonalojen ja virastojen välillä. Myöskään määrärahat eivät kasvaisi nykyisestä.
On kuitenkin kyseenalaista, olisiko uudistus edes valtiontaloudellisesti kustannusneutraali, koska sen seurauksena sisäministeriö ja sen alainen Rajavartiolaitos tarvitsisivat todennäköisesti uudenlaisia resursseja substanssiosaamisen kehittämiseksi ja myös henkilöstön koulutukseen.
Vaikka varsinaiset öljyntorjuntatehtävät siirrettäisiin sisäministeriön hallinnonalalle, jäisi Sykelle edelleen öljyntorjuntaa tukevia ja kehittäviä asiantuntijatehtäviä, kuten mallinnus, luontotiedon tuottaminen torjunnan avuksi, vahinkojen ympäristövaikutusten tutkiminen ja arviointi sekä öljyyntyneistä eläimistä huolehtiminen. Myöskään ympäristövahinkopäivystystä ei voitaisi lopettaa. Öljyntorjuntatehtävien siirto ei vähentäisi ympäristöhallinnossa tarvittavia resursseja.
Laaja öljyntorjunnan johtamisen siirtäminen sisäministeriön hallinnonalalle vaatisi perusteelliset taloudelliset laskelmat siitä, paraneeko merialueen öljyntorjunnan kustannustehokkuus siirron seurauksena. Vielä sellaisia ei ole tehty: hallituksen esitysluonnoksessa käsitellään ainoastaan resurssien siirtoa hallinnonalojen välillä.
Olisiko suppea tehtävien siirto sittenkin parempi vaihtoehto?
Merellisten ympäristövahinkojen torjuntaa koskevan esityksen valmistelussa on tarkasteltu myös suppeampaa öljyntorjuntatehtävien järjestelyä. Tämä olisi käytännössä helppo ja vähäriskinen tapa selkeyttää johtovastuita.
Suppeassa tehtävien siirrossa ainoastaan varsinainen avomeritorjunnan operatiivinen johtaminen siirtyisi Rajavartiolaitokselle, joka johtaisi torjuntalaivastoa. Tämä ei muuttaisi paljoakaan nykytilannetta. Nykyäänkin avomeritoiminnan operatiivinen johtaminen on käytännössä usein osoitettu kokeneimmalle torjunta-aluksen päällikölle. Muutoksen myötä tehtävä kuuluisi jo valmiiksi Rajavartiolaitokselle. Tällaisessa mallissa voitaisiin hyödyntää Rajavartiolaitoksen johtamisosaamista ja viestintäyhteyksiä, mutta lainsäädännölliset muutokset olisivat pieniä.
