Yhteiskunnassamme on valmisteilla ja käynnistymässä neljä merkittävää ja kauaskantoista uudistusta, joiden kannalta vuosi 2021 on ratkaiseva. Nämä uudistukset koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämistä, työllisyyttä edistäviä toimia, sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista sekä jatkuvaa oppimista. Vaikka nämä uudistukset etenevät omia latujaan, niillä on paljon yhteistä.
Kirjoittaja
Uudistukset ovat kytköksissä toisiinsa systeemisesti siten, että onnistuminen yhdessä uudistuksessa vaikuttaa toisen uudistuksen mahdollisuuksiin. Viime kädessä kaikissa on kyse työstä hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi.
Tulevana kesänä ratkeaa, perustetaanko maahamme 21 hyvinvointialuetta vastaamaan palveluiden järjestämisestä
Hallitus antoi viime joulukuussa eduskunnalle esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistuksesta sekä hyvinvointialueiden perustamisesta. Eduskunta on varannut tämän vaalikauden laajimman hallituksen esityksen käsittelyyn koko kevätistuntokauden. Ennen kesälomia tiedämme, starttaako sote-uudistus tällä kertaa ja perustetaanko Suomeen uusi hallinnon taso.
Parlamentaarinen työryhmä on arvioinut, mitä tehtäviä voitaisiin seuraavaksi siirtää hyvinvointialueille ja millaisia vaihtoehtoja olisi sote-palvelujen valvonta-, lupa- ja ohjaustehtävien uudelleenjärjestämiseksi. Toinen parlamentaarinen työryhmä viimeistellee parhaillaan kantaansa hyvinvointialueiden verotusoikeudesta.
Hallitukselta odotetaan lisää päätöksiä työllisyyttä edistävistä toimista huhtikuussa
Tähän mennessä hallitus on päättänyt joistakin toimista, joiden tavoite on nostaa työllisyyttä 31 000 – 36 000 lisätyöllisellä vuoteen 2029 mennessä. Hallitus on sitoutunut huhtikuussa pidettävässä hallituskauden puoliväliriihessä tekemään uusia päätöksiä, jotka tähtäävät 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutuksiin.
Lisäksi maaliskuun alussa käynnistyvät koko maan kattavat, vuoden 2023 puoliväliin kestävät työllisyyden kuntakokeilut, joissa noin reilu kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyy kuntien vastuulle. Kokeilujen tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta sekä parantaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.
Tiekartalla haetaan ratkaisuja sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseksi
Viime vuonna käynnistyi laaja sosiaaliturvauudistuksen parlamentaarinen valmistelu, joka ulottuu vuoteen 2027 asti. Tavoitteena on selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työn, etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.
Vuonna 2021 aletaan valmistella kahden hallituskauden yli ulottuvaa tiekarttaa, jossa kuvataan järjestelmän ongelmat, muutostarpeet ja tavoitteet. Ratkaisuja etsitään muun muassa sosiaaliturvan monimutkaisuuteen; ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistämiseen; vähimmäisturvan, perusturvan ja asumistuen kehittämiseen sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamiseen.
Jatkuvan oppimisen toimijaverkoston voimin pyritään parantamaan työikäisen väestön osaamista vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita
Viime joulukuussa julkaistiin jatkuvan oppimisen uudistuksen linjaukset, jotka käynnistivät yli vaalikauden ulottuvan uudistuksen toteuttamisen. Uudistuksen päämääränä on nostaa kansalaisten osaamistasoa etenkin tietyissä väestöryhmissä sekä vähentää perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevan aikuisväestön määrää ja osuutta.
Tavoitteena on, että jokainen kehittää osaamistaan työuransa aikana; kaikilla on työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen; sekä se, että osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Uudistusta pohjustivat viime vuoden lopulla eduskunnan päättämät oppivelvollisuusiän nostaminen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus.
Uudistukset kietoutuvat toisiinsa kokonaisuudeksi, joka luo vankan perustan hyvinvointiyhteiskunnalle
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksella, työllisyyttä kasvattavilla päätösperäisillä toimilla ja sosiaaliturvaan tehtävillä muutoksilla on osoitettu olevan merkittäviä vaikutuksia valtiontalouteen ja julkiseen talouteen. Etuusjärjestelmään tehdyistä muutoksista ja palvelujen järjestämisestä syntyy vuosittain valtiolle miljardiluokan kustannukset, joita pitkittynyt koronakriisi on kasvattanut entisestään. Vaikutukset julkiseen talouteen ovat sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä arvioitavissa.
Hallituksen kestävyystiekartan mukaan julkisen talouden vahvistamisen potentiaaliksi on arvioitu 4,5 miljardia euroa, josta näiden uudistusten osuus on noin 2,5– 3 miljardia euroa. Euromääräisiä taloudellisia vaikutuksia on arvioitu edellä mainitun kolmen uudistuksen yhteydessä, koska niihin liittyy yksityiskohtaisia päätösperäisiä toimia sekä laajempia rakenteellisia että toiminnallisia uudistuksia, jotka edellyttävät säädösvalmistelua.
Jatkuvan oppimisen uudistus poikkeaa edellä mainituista kolmesta uudistuksesta siinä, että se on toiminnallinen, eri toimijoiden nykyisiin tehtäviin ja toimivaltuuksiin perustuva verkostouudistus, johon ei liity uutta lainsäädäntöä ja johon ei ole varattu merkittävää erillistä valtion rahoitusta. Tästä syystä sen valtiontaloudellista merkitystä ja vaikutuksia julkiseen talouteen on vaikeaa, ellei mahdotonta, arvioida euromääräisesti. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, etteivätkö uudistuksen välilliset taloudelliset vaikutukset olisi pitkällä aikavälillä merkittäviä.
Mikä kaikkia näitä uudistuksia yhdistää?
Kaikkia uudistuksia rahoittavat samat tahot, etenkin valtio, kunnat ja työnantajat, mutta eri painotuksilla. Myös keskeiset uudistusten päätöksentekijät ja toteuttajat ovat samoja tahoja. Eduskunnalla on merkittävä asema lainsäätäjänä. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtionvarainministeriö ja sisäministeriö sekä niiden alaiset virastot, Kela ja työmarkkinajärjestöt osallistuvat keskeisesti uudistusten valmisteluun ja toimeenpanoon.
Kaikki uudistukset toteutetaan lopulta alue- ja paikallistasolla kuntien, aluehallintoviranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Kuitenkin kaikkein tärkein uudistuksia yhdistävä tekijä on maamme kansalaiset, etenkin huono-osaiset, heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat ja paljon erilaisia palveluja tarvitsevat henkilöt, joiden hyvinvointia ja toimeentuloa uudistuksilla pyritään parantamaan.
Tarkastusvirasto on aktiivisesti mukana yhteiskunnallisten uudistusten talkoissa. Käymme jatkuvaa dialogia valtionhallinnon ja sidosryhmien kanssa, annamme asiantuntijalausuntoja säädösvalmistelijoille ja eduskunnan valiokunnille, levitämme tarkastustietoa uudistusten valmistelun ja toimeenpanon kannalta huomionarvoisista asioista sekä valvomme finanssipolitiikan tietoperustaa. Kannamme näin oman kortemme kekoon hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi.
