Vierasblogi: Tarkastusvirasto rakentaa luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa

Tulosta sivu

Valtiontalouden tarkastusviraston merkitys riippumattomana valvojana on yhteiskunnan toiminnan kannalta suuri. Sen tehtävä on taata valtion varojenkäytön asianmukaisuus ja näin ylläpitää hallinnon tilivelvollisuutta ja luotettavuutta. Tässä vierasblogissa tarkastellaan VTV:n roolia luottamuksen rakentamisessa. Vierasblogien kirjoittajina toimivat viraston ulkopuoliset henkilöt, joilla on näkemystä ja kokemusta viraston toiminnasta. Esitetyt näkökulmat ovat vierasbloggaajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Luottamus tutkimuskohteena, käsitteenä ja haasteena

Toteutin kesällä 2018 VTV:lle tutkimuksen, jossa selvitin viraston luotettavuutta sen sidosryhmien näkökulmasta. Tutkimus on osa Pro gradu -tutkielmaani, jossa tarkastellaan luottamuksen merkitystä riippumattomalle organisaatiolle. Tutkimusaineistonani käytin VTV:n vuonna 2013 teettämää mainetutkimusta sekä kesällä 2018 toteutettuja haastatteluita valtionhallinnossa ja Eduskunnassa.

Luottamus on olennainen osa demokratiaa. Edustuksellinen demokratia perustuu siihen, että luotamme valitsemiemme kansanedustajien ajavan sovittuja, meille tärkeitä asioita. Luotamme virkamiesten käsittelevän asiamme puolueettomasti ja siihen, että maksamamme veroja käytetään asianmukaisesti.

SITRAn julkaisussa Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta (2017) todetaan, että demokraattinen luottamus on ongelmissa kansainvälisesti. Poliittinen jakautuneisuus, eriarvoistuminen ja globaalit kriisit, kuten ilmastonmuutos ovat johtaneet vakaviin konflikteihin ja pakolaisaaltoihin, joiden vaikutukset kumuloituvat ympäri maailmaa. Vaikutukset myös Suomessa: kansalaisten luottamus poliitikkojen ja julkisen hallinnon rehellisyyttä ja ammattitaitoisuutta kohtaan horjuu.

Luottamukselle ei edelleenkään ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää, ja sen merkitys voikin olla hyvin konteksti- ja kulttuurisidonnainen. Luottamus yhteiskunnassa edellyttää luottamusta monia hyvin erilaisia toimijoita kohtaan. Tästä syystä yhteiskunnallinen luottamus jaetaan usein sosiaaliseen ja poliittiseen luottamukseen.

Sosiaalinen luottamus on Suomessa toistaiseksi korkealla tasolla: suomalaisten käsitys tuntemattomien hyväntahtoisuudesta on positiivinen. Sen sijaan poliittinen luottamus eli luottamus poliitikkoihin ja poliittisiin instituutioihin on Suomessa heikompaa verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Miksi tarvitsemme poliittista luottamusta?

Poliittisen luottamuksen kasvattamisella ei tarkoiteta sitä, etteikö politiikkaa tulisi kyseenalaistaa. Poliittinen epäluottamus on tiettyyn rajaan asti osa tervettä demokratiaa. Nykyisessä mittakaavassaan poliittisen epäluottamuksen määrä on kuitenkin huolestuttava ilmiö. Kuten SITRAn julkaisussa todetaan, epäluottamus vahvistaa yhteiskunnan jakautumista ja eriarvoistumista entisestään. Se vaikeuttaa keskustelua eri ryhmien välillä ja heikentää hallinnon toimintakykyä. Poliittisen luottamuksen puute heikentää demokratian legitimiteettiä ja siten koko yhteiskuntajärjestelmää.

Poliittinen luottamus käsittää paitsi päivänpolitiikan, myös poliittisesti ohjattujen instituutioiden toiminnan. Valtionhallinnon toimet vaikuttavat siis myös poliittiseen luottamukseen. Vaikka virkamiehet eivät ole poliittisia toimijoita, heidän vastuullaan on poliittisten linjausten tuominen käytäntöön.

Poliittisen luottamuksen kasvattamisen tarve on kesällä 2018 tehtyjen haastattelujen perusteella tunnistettu valtionhallinnossa. Virkamiesten haastatteluista ilmeni poikkeuksetta halu parantaa oman organisaation tilivelvollisuutta ja luotettavuutta.

Valtionhallinnon uskottavuuden ylläpitäminen on tärkeää, koska epäluottamus hallintoa kohtaan heikentää myös uskoa politiikkaan. Mikäli poliittisten päätösten luonne muuttuu valtionhallinnossa tai kansalaisilla on syytä epäillä, että politisoituneet virkamiehet ohjaavat esimerkiksi ministeriön toimintaa ministerin sijasta, usko siihen, että politiikalla ja poliittisella keskustelulla on merkitystä, voi heikentyä.

Riippumaton organisaatio poliittisen luottamuksen lisääjänä

Valtiontalouden tarkastusvirastolla on useita ominaisuuksia, jotka tekevät siitä uskottavan toimijan luottamuksen lisääjänä. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa viraston riippumattomuus, asema uskottavana asiantuntijaorganisaationa sekä luotettavuus sidosryhmien silmissä. Virastoon luottavat niin kansalaiset, kansanedustajat kuin virkamiehetkin.

VTV:n nauttimaan vahvaan luottamukseen on syynä erityisesti VTV:n asema riippumattomana toimijana. Kaiken tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella VTV:n riippumattomuus on sidosryhmien näkökulmasta erittäin hyvä. Riippumattomuus vähentää epäilyjä siitä, että VTV:n toiminta olisi politisoitunutta ja tarjoaa VTV:lle aseman kansalaisten ja hallinnon välisenä luottamuksen rakentajana. Kuten eräässä haastattelussa todettiin, VTV toimii hallinnon ”peltipoliisina” ja huolehtii siitä, että kansalaisten maksamia verovaroja ei haaskata.

Asiantuntijuus nauttii tällä hetkellä globaalia arvostusta. Asiantuntijat ja asiantuntijaorganisaatiot ovat nykypäivän eliittiä, joka saa sanella omat sääntönsä ja standardinsa, joita jopa valtiot noudattavat. Poliittisen luottamuksen horjuessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiantuntijoihin luotetaan enemmän kuin poliitikkoihin.

Koska Suomessa politiikka ja hallinto on perinteisesti pidetty erillään, ja koska virkamiehiä pidetään ennen kaikkea asiantuntijoina, luottamus valtion instituutioihin on poliittisen luottamuksen heikentymisestä huolimatta Suomessa toistaiseksi korkealla tasolla. Suhtaudumme asiantuntijaorganisaatioihin lähtökohtaisesti positiivisesti: on tavallisempaa luottaa instituutioon kuin olla luottamatta siihen.

Koska VTV kerää ja tuottaa tietoa valtionhallinnon toiminnasta, se on yksi parhaista asiantuntijoista arvioimaan valtionhallinnon toimintaa kokonaisuudessaan. Lisäksi VTV nauttii vahvaa luottamusta sidosryhmiensä keskuudessa. VTV on uskottava taho kertoessaan politiikan tuloksellisuudesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. VTV:n tuottaman tiedon avulla voidaan ylläpitää julkisen hallinnon uskottavuutta ja siten uskoa demokratian toimivuuteen.

VTV:n uusi strategia sisältää kolme vaikuttavuustavoitetta:

  1. Valtion taloudenhoidon tuloksellisuus paranee

  2. Luottamus päätöksenteon tietoperustaan paranee

  3. Luottamus siihen, että suomalainen valtionhallinto toimii avoimesti, tuloksellisesti ja kestävästi vahvistuu.

Strategian tavoitteet liittyvät vahvasti poliittisen luottamuksen vahvistamiseen. En voi olla näkemättä VTV:ssä valtavaa potentiaalia tiedon puutteesta johtuvien konfliktien ratkaisuun ja turhan epäilyn hälventämiseen. VTV:n sidosryhmät näkevät tarkastusviraston luotettavana, uskottavana, riippumattomana ja pätevänä organisaationa. VTV on hallinnon yhteistyökumppani, joka lisää toiminnan vastuullisuutta ja uskottavuutta. Sen rooli kansalaisen yhteistyökumppanina on yhtä merkittävä. VTV:n uuden strategian perusteella virasto on valmis toimimaan vahvemman demokratian ja luottamuksen puolesta myös jatkossa.

 

Kirjoittanut: Raakel Kumpunen