Hyvä hallinto

Hallinnonalojen välisistä siiloista, päällekkäisestä työstä ja politiikkajohdonmukaisuudesta on keskusteltu jo pitkään, mutta kuinka niihin voitaisiin päästä paremmin käsiksi? Yhdysvaltojen tarkastusviraston kehittämä FOD-analyysi tarjoaa uuden menetelmän tarkastajien ja arviointitutkijoiden työkalupakkiin. FOD-analyysin avulla toteutetut tarkastukset voivat tarjota apua näiden haasteiden tunnistamiseen ja ratkomiseen niin valtionhallinnon toimijoille kuin poliittisille päättäjillekin.

Kestävä kehitys yhdistää taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Hallinnolta ja politiikalta se kysyy poliittista johdonmukaisuutta – sitä, että eri tahot toimivat linjassa kohti yhteisiä päämääriä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat antaneet poliittiselle johdonmukaisuudelle piristysruiskeen. Saatavilla alkaa olla myös työkaluja, joilla johdonmukaisuutta voi arvioida.

Julkisen sektorin ulkoisessa tarkastuksessa integriteettikysymyksiä lähestytään toiminnan seurausten näkökulmasta. Sääntöjen noudattaminen ja eettinen toiminta eivät aina kulje käsi kädessä. Mahdollisissa eturistiriidoissa tärkeintä ei ole se, miltä meistä itsestämme tuntuu, vaan se, miten muut näkevät tilanteen. Jokainen sukupolvi määrittelee eettisen toiminnan uudelleen. Toimintaympäristömme nopeat muutokset ja tekoälyn kehittyminen synnyttävät myös uusia eettisiä kysymyksiä.

Osallistuvan budjetoinnin käytännöt ovat yleistyneet viime vuosina Suomessa ja maailmalla osana julkisen talouden suunnittelua. Kun äänestysvilkkaus vaaleissa alenee, saattaa kiinnostus kasvaa osallistuvan budjetoinnin käyttöön päätöksenteossa.

Yksi kestävän kehityksen käsitteen ydinajatuksia on pitkän aikavälin tarkastelu, kuuluisat ”tulevat sukupolvet”. Pitkän aikajänteen tarkastelu on haastavaa, mutta sen avulla on mahdollista tarttua lyhyellä aikavälillä epätodennäköisiin riskeihin, kuten pandemia tai ilmastonmuutos.

Julkisesti rahoitettua toimintaa arvioidaan yleisesti kolmen e:n kehikolla: efficiency (tehokkuus), economy (taloudellisuus) ja effectiveness (vaikuttavuus). Suomalaisessa lainsäädännössä hyvän hallinnon periaatteet on kirjattu hallintolakiin. Niissä ei ole kuitenkaan erikseen mainittu tehokkuutta. Viranomaiselta ja muilta julkisten palveluiden tuottajilta voidaan kuitenkin edellyttää tehokkuutta ilman nimenomaista lainsäädännössä olevaa kirjausta.

Organisaatioiden riskienhallinta muistuttaa ensivaiheessa yksilön arkipäiväistä riskienhallintaa: tähdätään tapauskohtaisesti vahinkojen ehkäisyyn ja niiden vaikutusten minimointiin. Kasvaessaan organisaation kannattaa kuitenkin panostaa systemaattiseen riskienhallintaan, jossa tavoitteena on tukea organisaation strategista ja operatiivista päätöksentekoa ja säilyttää organisaation toimintakyky tilanteessa kuin tilanteessa.

Euroopan unionin talousarviosta ja varainhoidosta säädetään yksityiskohtaisesti. Helpottavatko unionin lukuisat säännökset tavoitteiden asettamista varojen käytölle ja niiden toteuttamisen seurantaa?

Automatiikka ja keinoäly ovat hyvän hallinnon periaatteiden näkökulmasta ilman muuta mahdollisuus, sillä ne saadaan toimimaan arvoneutraalisti. On kuitenkin huolehdittava, ettei niiden avulla tuoteta kohtuuttomia ratkaisuesityksiä. Vaikka julkisen hallinnon toimintaympäristö muuttuu vauhdilla, yhä tarvitaan ihmisyyttä, inhimillisyyttä ja hyvän hallinnon periaatteita.

Veronmaksajan näkökulmasta valtiontalouden tarkastus luo luottamusta verovarojen hyvään hoitoon. Tulevaisuuden tarkastuksessa tärkeällä sijalla ovat tietojärjestelmäkokonaisuuksien ja automaattisten päätöksentekosääntöjen tarkastaminen ihmisen ja älykkään koneen yhteistyönä. Digitalisaatio on mahdollisuus, sillä parhaimmillaan se antaa aikaa ja tilaa ihmisten vuorovaikutukselle.

Omaisuus tuottaa omistajalleen hyötyjä mutta myös kuluja koko elinkaarensa ajan. Siksi yhteistä valtion omaisuutta on tärkeää hallita suunnitelmallisesti sen hankinnasta käytöstä poistoon asti. Omaisuuden elinkaaren hallinnan tavoitteena on esimerkiksi omaisuuden toiminnallinen tehokkuus, ympäristönäkökulmien huomioiminen tai taloudellisuus.

Kun hallinto toimii tehokkaasti, yhteisillä varoilla saadaan enemmän aikaan. Digitalisaatio tuo useita mahdollisuuksia uudistaa ja tehostaa valtionhallintoa. Tässä artikkelisarjassa kerromme tarkastustietoon pohjautuen, millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, kun hallintoa ryhdytään digitalisoimaan. Havainnot perustuvat yksittäisiin tarkastuksiin, mutta samat periaatteet soveltuvat laajemmin hallinnon uudistuksiin.

Kun hallinto toimii tehokkaasti, yhteisillä varoilla saadaan enemmän aikaan. Digitalisaatio tuo useita mahdollisuuksia uudistaa ja tehostaa valtionhallintoa. Tässä artikkelisarjassa kerromme tarkastustietoon pohjautuen, millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, kun hallintoa ryhdytään digitalisoimaan. Havainnot perustuvat yksittäisiin tarkastuksiin, mutta samat periaatteet soveltuvat laajemmin hallinnon uudistuksiin.

Kun hallinto toimii tehokkaasti, yhteisillä varoilla saadaan enemmän aikaan. Digitalisaatio tuo useita mahdollisuuksia uudistaa ja tehostaa valtionhallintoa. Tässä artikkelisarjassa kerromme tarkastustietoon pohjautuen, millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, kun hallintoa ryhdytään digitalisoimaan. Havainnot perustuvat yksittäisiin tarkastuksiin, mutta samat periaatteet soveltuvat laajemmin hallinnon uudistuksiin

Valtion menojen budjetointia rajoittaa menokehys. Määrärahoja on mahdollista budjetoida kehyksen rajoittamaan euromäärään asti, mutta kehystä ei tule ylittää. Menokehys tukee pitkäjänteistä valtiontalouden suunnittelua ja julkisen talouden kestävyyttä. Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo, että menokehystä noudatetaan.

Euroopan unionissa koordinoidaan ja valvotaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkoja. Tavoitteena on estää ja korjata jäsenmaiden talouskehitystä heikentäviä haitallisia trendejä ja edistää koko unionin taloudellista vakautta. Koordinointi kohdistuu erityisesti niille politiikka-alueille, joiden vaikutukset voivat ulottua yli jäsenmaiden rajojen. Velvoittavimmat menettelyt kohdistuvat finanssipolitiikkaan, jolla hallitus vaikuttaa julkisen talouden tuloihin ja menoihin ja siten koko kansantalouteen.

Hallitus laatii vuosittain julkisen talouden suunnitelman, joka sisältää tavoitteet julkisen talouden kehitykselle sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Suunnitelman tarkoituksena on tukea julkista taloutta koskevaa päätöksentekoa, eli esimerkiksi tulo- ja menopäätösten sekä rakenteellisten uudistusten tekemistä. Suunnitelma ei rajaudu valtiontalouteen vaan kattaa valtionhallinnon lisäksi myös muut julkisen talouden osat eli kuntatalouden ja sosiaaliturvarahastot. Suunnitelman pohjalta myös eduskunta käy keskustelua julkisen talouden näkymistä ja tulevaisuudesta.

Puoluerahoituksen valvonnan perimmäinen tarkoitus on lisätä luottamusta poliittisten toimijoiden rahoituksen läpinäkyvyyteen.