Biotalous hallituksen kärkihankkeena – Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran lisärahoitus

Tulosta sivu

Makera sai 90 miljoonan lisärahoituksen osana hallituksen biotalous-kärkihanketta. Lisärahoituksen vaikutuksia biotalousstrategian toteutumiseen ei kuitenkaan voi arvioida erikseen, sillä lisärahoitus on sulautettu kiinteästi muuhun maatalouden investointitukirahoitukseen. Maataloushallinnon tulisi arvioida eri investointitukimuotojen valtiontaloudellista kannattavuutta. Sen kannattaisi myös arvioida, miten hyvin tuettavat investoinnit saavuttavat vaikuttavuustavoitteensa.

Tarkastuksen kohteena oli pääministeri Sipilän hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -painopistealueeseen kuuluvan Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) 90 miljoonan euron lisärahoitus, jonka tarkoituksena hallituksen toimeenpanosuunnitelman mukaan on maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen biotalousstrategian tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, onko valtionhallinnolla riittäviä edellytyksiä ohjata Makeran lisärahoituksella edellä mainitun tavoitteen toteutumista. Tarkastuksen aikana osoittautui, ettei Makeran lisärahoituksen osuutta voi erottaa muusta maatalouden investointitukitoiminnasta. Siksi tarkastuksessa arvioitiin myös maatalousinvestointitukijärjestelmää yleisemmin.

Biotaloustrategian mukaiset tavoitteet eivät ole eriteltävissä Makeran tukien kohdentamisessa

Makeran lisärahoitus on integroitu maatalouden muun investointituen suunnitteluun ja seurantaan. Makeran lisärahoituksella tuettavia maatalouden investointihankkeita koskevat samat säädökset ja ohjeet kuin muulla rahoituksella tuettavia investointihankkeita. Tästä seuraa, että biotaloustrategian mukaiset tavoitteet eivät ole eriteltävissä Makeran tukien kohdentamisessa eikä lisärahoituksen vaikutuksia biotalousstrategian tavoitteiden saavuttamiseen voida arvioida tarkemmin, vaan lisärahoitus toteuttaa lähinnä yleisiä maatalouspoliittisia tavoitteita. Maatalouden investointituilla pyritään aikaansaamaan sellaisia rakennemuutosinvestointeja, jotka ylläpitävät tai parantavat maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Lisärahoituksen turvin Makerasta myönnetyt investointiavustukset on rahoitusteknisesti mahdollista pitää suunnitellulla tasolla vuoteen 2020 asti.

Olemassa olevien eri tukiyhdistelmävaihtoehtojen valtiontaloudellista edullisuutta ja edullisuuden arviointia ei ole dokumentoitu järjestelmällisesti

Maataloushallinto on perustellut maatalouden investointien tukitarvetta lähinnä vain suorien avustusten osalta. Lisärahoitus mahdollistaisi myös muitakin investointien tukimuotoja, kuten valtiontakaukset, lainojen korkotuet ja muut lainaehtojen helpotukset. Eri tukimuotojen yhdistelmävaihtoehtojen valtion- tai yhteiskuntataloudellista edullisuutta ja edullisuuden arviointia ei ole dokumentoitu järjestelmällisesti. Optimaalisen tukiyhdistelmän määrittäminen ja raportointi yleisten taloudellisten arvioinnin periaatteiden mukaisesti olisi tarkoituksenmukaista.

Tukisäännökset ja -ohjeistus ovat johdonmukaisia

Olemassa olevat maatalouden investointitukisäädökset ja -ohjeet koskevat myös Makeran lisärahoituksella myönnettyjä tukia. Säädöksiä ja ohjeita, jotka koskevat pelkästään biotalousstrategian toteuttamista Makeran lisärahoituksella, ei ole laadittu. Säädöksissä ja ohjeissa on otettu kattavasti ja johdonmukaisesti huomioon hankemuotoisen toiminnan riskejä. Säädöksiä ja ohjeita on toisaalta melko paljon, ne ovat sisällöltään laajoja ja monimutkaisia, jolloin niiden hallinta ja noudattaminen vaativat suuren työmäärän ja hallinnon.

Tuettavien investointihankkeiden vaikuttavuutta ei arvioida nykyisillä seurantajärjestelmillä

Makeran lisärahoituksen vaikuttavuustavoitteet ovat samoja kuin muiden maatalouden investointitukien tavoitteet: maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Niiden saavuttaminen edellyttää tiettyä investointien avulla toteutettavaa rakennemuutosta, jonka mukaisia maatalouden tukikelpoisten investointihankkeiden tulee olla. Rakennetukiasetuksen (240/2015) 8. pykälässä esitetty yrittäjätulon vuotuinen 25 000 euron vähimmäistavoite on linjassa yleisen tason kannattavuuden turvaamistavoitteen kanssa.

Maataloushallinnossa ei ole maatalouden investointitukihankkeiden hankekohtaista vaikuttavuuden seurantaa. Maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn keskimääräiseen tai yleiseen kehitykseen liittyviä tilastoja on saatavissa Luonnonvarakeskuksesta ja Tilastokeskuksesta. Maataloushallinto on teettänyt ja parhaillaan teettämässä selvityksiä, joissa arvioidaan maatalouspolitiikan ja meneillään olevan EU:n maatalousohjelmakauden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Näiden tilastojen ja selvitysten avulla ei kuitenkaan saa kuvaa maatalouden yksittäisten investointitukihankkeiden vaikuttavuudesta.

Maataloushallinnossa vuonna 2015 käyttöönotetun Hyrrä-järjestelmän tietojen avulla ei arvioida, kuinka yksittäiset investointitukihankkeet ovat vaikuttaneet tuensaajien kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Hyrrän avulla ei myöskään voi arvioida pelkästään Makeran lisärahoituksen vaikuttavuutta.

Tarkastusviraston suositukset

Maataloushallinnon tulisi

  1. arvioida maatalouden investointitukimuotojen vaihtoehtoisten yhdistelmien taloudellista kannattavuutta myös valtiontalouden näkökulmasta sekä perustella ja dokumentoida tukimuotojen valittu yhdistelmä taloudellisen arvioinnin avulla.

  2. harkita Hyrrä-järjestelmän kehittämistä siten, että sillä arvioitaisiin tuettavien investointien hankekohtaisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-445-3