Makeran lisärahoitus yhdistetty maatalouden investointitukiin – lisärahoituksen vaikutuksia biotaloustrategian tavoitteisiin ei voida arvioida

Tulosta sivu

Maatilatalouden kehittämisrahastolle myönnetty 90 miljoonan euron lisärahoitus on sulautettu suoriin investointiavustuksiin, joiden tarkoitus on tukea maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että suorat avustukset ovat edullisia valtiontaloudelle, vaan myös vaihtoehtoisia investointitukimuotoja tulisi arvioida.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) 90 miljoonan euron lisärahoitusta, jonka hallitus myönsi rahastolle vuosina 2016–2018 osana hallitusohjelmaa. Lisärahoituksen tarkoituksena oli parantaa maatalouden kilpailukykyä ja kannattavuutta biotalousstrategian tavoitteiden mukaisesti. Biotalousstrategian tavoitteina on luoda Suomelle kilpailukykyä, kehittää uutta liiketoimintaa, tukea alan osaamista sekä turvata biomassojen käytettävyys ja kestävyys.

Tarkastuksessa todettiin, että Makeran lisärahoituksen vaikuttavuustavoitteet ovat samoja kuin muilla maatalouden investointituilla: tavoitteina on turvata maatalouden kannattavuus ja kilpailukyky. Makeran lisärahoitus onkin yhdistetty kiinteästi muihin maatalouden investointitukiin, eikä lisärahoituksen vaikutuksia biotalousstrategian toteuttamiseen voi siksi tarkastella erikseen. Tästä syystä VTV tarkasteli Makeran lisärahoituksen käyttöä osana laajempaa maatalouden investointitukijärjestelmää.

”Maatalouden investointeja voidaan tukea monin eri tavoin kuten valtionavustuksilla, valtiontakauksilla, lainojen korkotuilla ja muilla lainaehtojen helpotuksilla. Makeran lisärahoitusta on nykyisellään käytetty pääasiassa suorina avustuksina. Suorien avustusten käyttö ei ole välttämättä edullisin investointien tukimuoto valtiontalouden kannalta”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ari Hoikkala kertoo.

VTV suosittelee, että maataloushallinto arvioisi järjestelmällisesti, kuinka kannattavia maatalouden investointien eri tukimuodot ja niiden yhdistelmät ovat valtiontaloudelle. Maataloushallinnon pitäisi myös perustella ja dokumentoida tämän arvioinnin perusteella valittujen tukimuotojen yhdistelmät.

”Lisäksi maataloushallinnon kannattaisi arvioida, miten hyvin tuettavien investointien hankekohtaiset vaikuttavuustavoitteet saavutetaan, esimerkiksi kehittämällä maataloustukien hallintajärjestelmää”, Hoikkala sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut, että maatalouden rakenteen uudistamiseen ja kehittämiseen tarvitaan suoria investointiavustuksia keskimäärin 95 miljoonaa euroa vuodessa EU:n maatalouspolitiikan kaudella 2014–2020. Tästä summasta Makeran suorien investointiavustusten vuotuinen tarve on keskimäärin 40 miljoonaa euroa.

Tutustu julkaisuun: Biotalous hallituksen kärkihankkeena – Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran lisärahoitus

Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi