Elvytysrahaa ilmastoon – tukeeko rahoitus todellisuudessa ilmastotavoitteita?

Hallitukset eri puolilla maailmaa ovat elvyttäneet taloutta pandemian vuoksi valtavilla summilla. Monien elvytyspakettien tavoitteena on samalla tukea ilmastotoimia. Mutta miten voimme varmistaa, että näin todella tapahtuu? Yksi keino arvioida ja seurata rahoituksen kohdentumista ja vaikutuksia on ilmastorahoituksen jäljitysmenetelmät. Ne voivat myös tukea päätöksentekoa ja parantaa ilmastopolitiikan vaikuttavuutta. VTV:n tilaama raportti antaa suosituksia jäljitysmenetelmien kehittämiseen.

Samaan aikaan mittavan koronaelvytyksen kanssa kasvaa huoli tulevista globaaleista uhista, kuten ilmastokriisistä. Monien elvytyspakettien tavoitteena onkin tukea siirtymistä kohti hiilineutraalia talousjärjestelmää. Esimerkiksi Euroopan Unioni on päättänyt, että 750 miljardin euron Next Generation EU -elvytyspaketista vähintään 37 prosenttia käytetään ilmastotoimiin.

Missä määrin elvytysrahat todellisuudessa tukevat ilmastotoimia: kohdennetaanko niihin tavoitteiden mukaisesti varoja ja ovatko toimenpiteet vaikuttavia? Tätä tarkastelua tukemaan Valtiontalouden tarkastusvirasto tilasi kestävän kehityksen ajatushautomolta Institute of European Environmental Policy (IEEP) selvityksen. Siinä analysoidaan yhdeksän tapaustarkastelun pohjalta ilmastorahoituksen jäljittämisen (climate tracking) lähestymistapoja ja keskeisiä menetelmällisiä kysymyksiä. Tapaustarkastelujen kohteena ovat Kanada, Ranska, Irlanti, Euroopan Unioni, Norja, Nepal, Chile, Meksiko ja Maailmanpankki.

Kokonaisnäkemys ilmastovaikutuksista edellyttää myös kielteisen rahoituksen tunnistamista

Ilmastorahoituksen jäljitysmenetelmien tavoitteet vaihtelevat: kyse voi olla niin ilmastorahoituksen määrällisten sitoumusten täyttämisestä kuin ilmastopolitiikan ulottamisesta eri sektoreille, eli valtavirtaistamisesta. Riippuen jäljitysmenetelmän kunnianhimoisuudesta kyse voi olla myös rahoituksen vaikuttavuuden arvioimisesta.

Ilmastorahoituksen vaikutukset tulisi pystyä selvästi osoittamaan. Oleellista olisi myös tunnistaa rahoitus, joka vaikuttaa ilmastotavoitteiden kannalta kielteisesti. Vain tällä tavoin voidaan saada kokonaiskäsitys talousarvion ilmastovaikutuksista.

Ilmastorahoituksen jäljittämisen menetelmissä keskeistä on, missä määrin epäsuoria vaikutuksia otetaan huomioon tai lasketaanko rahoituksen lisäksi mukaan verotus. Lisäksi raportin laatijoiden mukaan tulisi pohtia, millä hallinnon tasolla rahoitusta seurataan ja missä vaiheessa budjetointisykliä jäljitys tehdään: etukäteen budjettisuunnitelmien pohjalta vai toteutuneen rahoituksen pohjalta jälkikäteen vai molemmat? IEEP näkee myös tärkeäksi, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitus erotetaan toisistaan. Lisäksi raportissa pohditaan, tulisiko oikeudenmukaista siirtymää, kuten työvoiman uudelleenkouluttamista, tukeva rahoitus ottaa mukaan laskelmiin. Koska siirtymä voi kohdistua niin hillitsemiseen kuin sopeutumiseen, tulisi varmistaa, ettei rahoitusta lasketa mukaan kahdesti.

Ilmastorahoituksen jäljittämisen yleistyessä eri järjestelmien yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus – esimerkiksi EU:n jäsenmaiden kesken – tulee tärkeäksi. Oman haasteensa muodostavat myös julkisen ja yksityisen sektorin erilaiset lähestymistavat esimerkiksi tilanteissa, joissa julkisen sektorin investoinnit toimivat yksityisten investointien katalysaattorina. Esimerkiksi EU:n kestävän sijoittamisen luokittelujärjestelmä sääntelee yksityisiä rahoittajia ja sisältää haittavaikutusten välttämisen periaatteen, jonka mukaan ilmastotoimet eivät myöskään saisi vaikeuttaa muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Selvitys tukee eurooppalaista tarkastusvirastojen yhteistyötä

Nyt julkaistu selvitys tukee VTV:n oman työn lisäksi eurooppalaisten tarkastusvirastojen työtä. Se on osa eurooppalaista yhteistyöprojektia, joka keskittyy pitkän aikavälin riskeihin ja ilmastorahoitukseen. VTV toimii projektissa varapuheenjohtajana. Raportti auttaa tarkastajia ja tutkijoita niin Suomessa kuin Euroopassa varmentamaan ilmastorahoituksen toteutumista ja arvioimaan paremmin sen vaikuttavuutta. Samalla se tuottaa päätöksentekijöille ja laajemmalle yleisölle tärkeää tietoa budjettivarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.

Selvitys on julkaistu englanniksi ja se on ladattavissa alla olevasta linkistä.

Kategoriat