Tulosta sivu

Hallituksen vaalikauden alussa asettamat tavoitteet julkisen talouden rahoitusaseman ja velan kehitykselle tullaan tarkastusviraston arvion mukaan saavuttamaan suurelta osin. Kehitystä on tukenut erityisesti vuonna 2016 virinnyt talouskasvu. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje ei ole poistunut vaalikauden aikana, mutta vaje on pienentynyt. Hallitus on tarkastusviraston arvion mukaan noudattanut finanssipoliittista lakia ja siihen liittyviä säädöksiä olennaisin osin.

Pääasiallinen sisältö

Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen raportti sisältää arvion finanssipolitiikan sääntöjen noudattamisesta, hallituksen tavoitteiden saavuttamisesta ja finanssipolitiikan mitoituksesta päättyvällä vaalikaudella. Siinä tarkastellaan myös julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, ohjausvälineiden toimivuutta ja rakenteellisten uudistusten etenemistä.

Vuonna 2016 virinneen vahvan talouskasvun myötä julkisen talouden rahoitusasema on saavuttamassa tasapainon vaalikauden lopussa. Vaalikauden alussa hallituksen asettamat tavoitteet julkisen talouden rahoitusaseman ja velan kehitykselle tullaan ennusteiden perustella saavuttamaan suurelta osin.

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje ei ole poistunut vaalikauden aikana, mutta vaje on pienentynyt. Pienenemiseen on vaikuttanut merkittävästi lähtötilannetta koskevan julkisen talouden rakenteellisen jäämän arvion paraneminen. Tarkastusvirasto pitää tärkeänä kestävyysvajeen pienentämiseen tähtäävien rakenteellisten uudistusten jatkamista tulevalla vaalikaudella. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistaminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden edistää tätä tavoitetta.

Valtiontalouden menokehystä on noudatettu vaalikauden aikana, mutta samalla kehyssäännön uskottavuutta ja menettelyn läpinäkyvyyttä ovat haastaneet muun muassa Yleisradion rahoituksen siirto kehyksen ulkopuolelle ja kehyksen ulkopuolisten menojen osin epäselvä määrittely. Myös verotukien määrä kasvoi vaalikaudella.

Suomi on ollut vaalikaudella EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevässä osiossa. Osion mukaista säännöstöä on noudatettu 2015–2017, ja ennakollisen arvion perusteella sitä noudatetaan myös vuosina 2018 ja 2019. Ennusteen mukaan keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan vuonna 2019 säännöstön mukaisesti tarkasteltuna. Vastaavasti vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion sääntöjä on noudatettu 2015–2017. Ennakkoarvion perusteella korjaavan osion alijäämä- ja velkakriteereitä noudatetaan myös 2018–2019. Uutta keskipitkän aikavälin tavoitetta asetettaessa tulisi EU-säännöstön ja finanssipoliittisen sopimuksen mukaisten määräytymisperusteiden lisäksi huomioida julkisen talouden vastuisiin liittyvät riskit sekä olemassa olevat taloudelliset puskurit.

Tarkastusvirasto ei ole havainnut merkittäviä puutteita finanssipoliittisen lain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamisessa. Julkisen talouden kokonaisuuden suunnittelu ja ohjaus on parantunut vaalikaudella, ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitetty. Ohjauksen vahvistumiseen on vaikuttanut kuntatalouden ohjauksen käynnistyminen nykymuodossaan. Toisaalta ohjaus ei huomioi julkisyhteisöjen ehdollisiin vastuisiin, kuten kasvaviin valtiontakauksiin liittyviä riskejä, ja tarkastusvirasto pitää perusteltuna vastuiden riskiperusteisen rajoitteen käyttöönottoa.

Tarkastusviraston arvion perusteella valtiovarainministeriön talouspolitiikan pohjaksi tuottamat talousennusteet ovat vähintään yhtä luotettavia kuin vertailtujen muiden Suomen talouden pääennustajien talousennusteet.