Tulosta sivu

Suomen humanitaarisen avun hallinnointi on pääosin asianmukaisesti järjestetty. Parannettavaa on kuitenkin muun muassa ministeriön sisäisissä prosesseissa, avun ohjeistuksessa, avustusten käyttöä sääntelevissä sopimuksissa ja avustusten käytön seurannassa. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää humanitaarisen avun hallinnointia ulkoasiainministeriössä, Suomen toimintaa ja vaikuttamista kansainvälisessä humanitaarisessa järjestelmässä, humanitaarisen avun tuloksia ja vaikutuksia sekä humanitaarisen avun ja muun kehitysyhteistyön välistä yhteyttä.

Tiivistelmä

Humanitaarisella avulla pelastetaan ihmishenkiä ja lievennetään inhimillisiä kärsimyksiä kriisitilanteissa. Tärkeimmät humanitaarisen avun toimijat ovat YK-järjestöt, kansainvälinen Punainen Risti ja Punaisen Puolikuun liike sekä kansalaisjärjestöt. Kansainväliseen humanitaariseen avustustoimintaan käytetään vuosittain noin 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Suomi on antanut humanitaarista apua viime vuosina 70-90 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän vuoden talousarviossa määräraha on 83,5 miljoonaa euroa, mikä on vajaat 10 prosenttia varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista. Suomen avusta noin kolme neljäsosaa kanavoidaan YKjärjestelmän kautta. Tämän lisäksi apua annetaan Suomen Punaisen Ristin välityksellä kansainväliselle Punaiselle Ristille sekä kahdelle muulle suomalaiselle kansalaisjärjestölle. Avun hallinnoinnista ulkoasiainministeriössä vastaa sen kehityspoliittisen osaston humanitaarisen avun yksikkö.

Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää humanitaarisen avun hallinnointia ulkoasiainministeriössä, Suomen toimintaa ja vaikuttamista kansainvälisessä humanitaarisessa järjestelmässä, humanitaarisen avun tuloksia ja vaikutuksia sekä humanitaarisen avun ja muun kehitysyhteistyön välistä yhteyttä.

Suomen humanitaarisen avun hallinnointi on pääosin asianmukaisesti järjestetty. Parannettavaa on kuitenkin muun muassa ministeriön sisäisissä prosesseissa, avun ohjeistuksessa, avustusten käyttöä sääntelevissä sopimuksissa ja avustusten käytön seurannassa.

Humanitaarisen avun kansainvälisessä vaikuttamistyössä Suomen painopistealueisiin ovat viime vuosina kuuluneet humanitaaristen kysymysten nostaminen YK-järjestöjen hallitusten agendoille, humanitaarisen avun ja kehityksen välisen yhteyden vahvistaminen sekä humanitaarisen reformin jälkeisen humanitaarisen arkkitehtuurin vahvistaminen. Tavoitteet on osittain saavutettu. Suomen toiminta on ollut asiantuntevaa ja aktiivista. Avustusjärjestöillä ja avunantajayhteisöllä on pääosin myönteinen kuva Suomesta sekä avunantajana että humanitaarisena toimijana. Tilanteen säilyttäminen edellyttää kuitenkin humanitaarisen avun yksikön nykyisten henkilöstöresurssien ja sen asiantuntijuuden turvaamista.

Suomen apu on integroitu osa humanitaarisen avun kokonaisjärjestelmää ja voi olla tuloksellista vain, mikäli koko järjestelmä toimii tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Avustusohjelmien välittömistä tuloksista on olemassa riittävästi tietoa. Ohjelmien vaikutusten seuranta sen sijaan on vähemmän säännönmukaista ja kattavaa. Avustusjärjestöt ovat kuitenkin tunnistaneet vaikutusten seurannan tärkeyden, ja kiinnittävät yhä enemmän huomiota sen kehittämiseen.

Humanitaarisen avun evaluointitoiminnassa on heikkouksia mutta sama koskee myös evaluointitulosten hyödyntämistä. Esimerkiksi YK-järjestöt osallistuvat järjestelmälaajuisiin evaluointeihin mutta niiden tuloksia ei käsitellä järjestöjen johtokunnissa. Koska evaluointien suositukset ovat tärkeitä sekä koko kansainvälisen humanitaarisen järjestelmän että yksittäisten järjestöjen toiminnan kehittämisen kannalta tulisi johtokunnilla olla käytössään mekanismi, jonka avulla ne voisivat järjestelmällisesti edistää ja seurata evaluointien suositusten toimeenpanoa. Yleisesti ottaen tulisi evaluointien painopistettä siirtää toiminnan vaikutuksiin ja kiinnittää enemmän huomiota avun lopullisiin vastaanottajiin.

Humanitaarisen apujärjestelmän kehittäminen ei ole kaikilta osin edennyt toivotulla tavalla. Tilanteen parantamiseksi avustusjärjestöt päättivät keväällä 2011 keinoista humanitaarisen avun tehostamiseksi.

Tarkastuksen osana valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi maaliskuussa 2011 evaluointisynteesin kansainvälisestä humanitaarisesta avusta. Synteesi antaa läpileikkaavan kuvan humanitaarisen apujärjestelmän vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämistarpeista ja tuottaa sitä kautta tietoa myös avun tehokkuudesta ja vaikutuksista.

Viimeaikaiset suuret humanitaariset kriisit ovat osoittaneet sen, miten tärkeätä on vahvistaa ennaltaehkäisyn, katastrofiavun ja kriiseistä toipumisen välisiä yhteyksiä. Avustamisen painopistettä tulisi siirtää katastrofien ehkäisyyn sen sijaan, että jo puhjenneita kriisejä lievennetään. On arvioitu, että jokainen ennaltaehkäisyyn panostettu euro säästäisi neljä euroa hätäavussa. Osana jatkumoperiaatteen toiminnallistamista ulkoasiainministeriössä on päätetty, että luonnononnettomuuksien riskien minimointi integroidaan osaksi Suomen kehitysyhteistyötä. Konfliktien jälkeisen siirtymävaiheen tukeminen ei ole vielä yhtä systemaattista. Humanitaarisen avun ja muun kehitysyhteistyön koordinointia edistämällä parannetaan avun tuloksellisuutta ja kestävän kehityksen saavuttamista.