Menestyksekäs kehitysyhteistyö vaatii arvioimaan myös pitkän aikavälin vaikutuksia

Tulosta sivu

Ulkoministeriö antoi marraskuussa 2018 eduskunnalle ensimmäisen Kehityspolitiikan tulosraportin. Raportissa esitellään Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön tuloksia vuosilta 2015–2018. Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo pitkään ja toistuvasti tarkastanut kehitysyhteistyötä. Tarkastuksissa on korostettu muun muassa kehitysyhteistyön vaikutusten arvioinnin tärkeyttä sekä kehitysyhteistyöhön kohden-nettavien avustusten läpinäkyvyyttä ja koordinaatiota.

Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa. Kehityspolitiikan tavoitteena on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Tällä hetkellä politiikan toteutusta ohjaa valtioneuvoston kehityspoliittinen selonteko vuodelta 2016.

Kehitysyhteistyön valtiontaloudellinen rooli on merkittävä. Vuonna 2017 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahan käyttö oli noin 570 miljoonaa euroa. Määrärahan käyttö on kuitenkin laskenut selvästi tällä hallituskaudella, sillä vuonna 2015 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahan käyttö oli noin 940 miljoonaa euroa.

Vaikka kehityspolitiikan saavutuksista on raportoitu jo pitkään, eduskunnalle annettu Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 on ensimmäinen lajiaan. Aiemmin kehityspolitiikasta on informoitu eduskuntaa esimerkiksi valtioneuvoston selonteon muodossa. Tulosraportti esittelee ensimmäistä kertaa koottuja lukuja eri puolilla maailmaa toteutetuista ohjelmista. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut kehityspolitiikan tavoitteita kohtalaisen hyvin.

Kehitysyhteistyötä ja siihen käytettyjä varoja valvotaan tarkasti. Valvontaa tekevät ulkoministeriön virkamiehet ja ulkopuoliset asiantuntijat ministeriön toimeksiannosta. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat myös arvioida kehitysyhteistyöhankkeita. Siinä missä valvonta kohdistuu erityisesti tuen käytön oikeellisuuteen, arviointi keskittyy selvittämään kehitysyhteistyön vaikuttavuutta. Kehitysyhteistyö on yksi tarkimmin valvotuista ja arvioiduista valtion toiminnoista.

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa kehitysyhteistyötä oman tarkastussuunnitelmansa mukaisesti. Tarkastusvirasto on tarkastanut kehitysyhteistyötä säännöllisesti jo vuosikymmeniä. Tällä vuosikymmenellä kehitysyhteistyötä on arvioitu neljässä tarkastuksessa. Tarkastuksien kohteina ovat olleet muun muassa monenkeskinen kehitysyhteistyö ja täydentävyys kehitysyhteistyössä.

Tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että useat ulkoministeriön osastot myöntävät kehitysyhteistyöavustuksia, mikä tekee toiminnan koordinoimisesta hankalaa. Kokonaisuuden hallinnan kannalta avun jakaantuminen moniin erilaisiin asiakokonaisuuksiin on ongelmallista. Hajautunut organisaatio on riski tiedonkululle ja -hallinnalle. Toiminnan suuntaamisen ja seurannan kannalta olisi tärkeää, että rahoitus on läpinäkyvää. Kehityspolitiikan tulosraportissa onkin kiinnitetty huomiota siihen, että Suomen tulisi jatkossa keskittyä johdonmukaisiin teemoihin ja toimintoihin.

Tulosraportissa todetaan, että onnistunut kehityspolitiikka vaatii jatkuvaa uudistumista ja työn tuloksellisuudesta karttuneen tiedon seurantaa. Tämä on keskeistä menestyksekkäälle kehitysyhteistyölle. Tarkastusvirasto onkin korostanut kehitysyhteistyön vaikutusten arvioinnin tärkeyttä, pelkän toimien raportoinnin sijasta.

Ulkoministeriö jaottelee kehityspolitiikan ja -yhteistyön tuloksia välittömiin ja keskipitkän aikavälin tuloksiin sekä pitkän aikavälin vaikutuksiin. Välittömien tulosten esittely on melko suoraviivaista, kun taas pitkän aikavälin vaikutusten tai vaikuttavuuden arviointi on paljon vaikeampaa. Vaikeudesta huolimatta vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin aivan olennainen osa kehitysyhteistyötä. Huolellisten vaikuttavuusarviointien avulla saadaan tietoa siitä, mitkä kehitysyhteistyön muodot ovat toimivia. Tällöin kehitysavun tarkoituksenmukainen kohdentaminen tulee mahdolliseksi.

On erinomaista ja kiitoksen arvoista, että rahoittava taho arvioi tuen tuloksia (ja vaikutuksia) sillä intensiteetillä kuin ulkoministeriö tekee. Ulkoministeriön kehitysyhteistyön raportointi- ja arviointitoiminta esiintyy edukseen erilaisia hankerahoja hallinnoivista ministeriöistä.

 

Lue lisää

Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Humanitaarinen apu

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) toiminta

Täydentävyys kehitysyhteistyössä