Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, onko toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen edennyt vauhdittamishankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja minkälaisia vaikutuksia ammattiopistostrategian täytäntöönpanolla on ollut koulutuksen järjestäjäkenttään.
Tiivistelmä
Työelämän osaamistarpeiden muutokset ja väestön ikääntyminen asettavat kasvavia vaatimuksia ammatillisten koulutuspalveluiden laadulle, asiakaslähtöisyydelle, työelämävastaavuudelle ja järjestämisedellytyksille. Myös lukiokoulutuksen vetovoimaisuuden ja laadun varmistaminen koko maassa tulee lähivuosina olemaan keskeinen kehittämiskohde. Oppilaitosverkon kehittämiseen liittyvät rakenteelliset toimet ovat ammatillisessa koulutuksessa olleet valtakunnallisesti ohjattuja, mutta toimien käytännön toteutus on ollut riippuvainen oppilaitosten ylläpitäjistä. Lukiota ja ammatillista koulutusta on kehitetty erillisinä koulutusväylinä siten, että lukiokoulutusta ylläpitävät pääasiassa kunnat ja ammatillista koulutusta antavat pääosin tarkoitusta varten perustetut kuntayhtymät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on kannustanut ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vauhdittamishankkeella, joka on noudattanut ministeriön ammattiopistostrategiaa: ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt vuoden 2006 alun 175 koulutuksen järjestäjästä vuoden 2011 alun 139 koulutuksen järjestäjään. Valtio käytti oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen rahoittamiseen vuonna 2011 noin 686 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoittamiseen 273 miljoonaa euroa. Kunnat rahoittivat ammatillista koulutusta 929 miljoonalla eurolla ja lukiokoulutusta noin 400 miljoonalla eurolla.
Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, onko toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen edennyt vauhdittamishankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja minkälaisia vaikutuksia ammattiopistostrategian täytäntöönpanolla on ollut koulutuksen järjestäjäkenttään. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärä on vähentynyt, mutta pelkkä koulutuksen järjestäjien lukumäärän väheneminen ei vielä kerro paljoakaan siitä, missä määrin yhdistymisillä on saavutettu niitä koulutuksen laatuun liittyviä tavoitteita, joiden vuoksi koko uudistus aikoinaan käynnistettiin.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen on havaittu saaneen aikaan paitsi toivottuja myös epätoivottuja vaikutuksia: koulutuksen järjestäjien välille on saattanut yhteistyön sijaan syntyä kilpailua, joka ilmenee kielteisinä asenteina yhteistyötä kohtaan. Moni koulutuksen järjestäjä on yhteistyön tekemisen sijaan suunnannut voimavarojaan muutoksen vastustamiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen. Valtakunnallisen ohjauksen ei ole arvioitu tukevan riittävästi ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välistä yhteistyötä. Vastaavanlaista kilpailua on havaittavissa
Liitetiedostot
