Valtion palkkausjärjestelmät

Tarkastusvirasto suosittaa kytkemään palkkausjärjestelmiä koskevat tiedot selkeämmin virastojen tulosohjaukseen, toiminnan kehittämiseen ja näitä koskevaan virallisraportointiin. Tarkastuksessa selvitettiin, onko uusien palkkausjärjestelmien toteuttaminen ollut tuloksellista.

Tarkastusviraston kannanotot

Siirtyminen nykyisin käytössä oleviin palkkausjärjestelmiin tapahtui vuosina 1994–2008. Uudistuksella oli tarkoitus tukea toimintayksiköiden johtamista, tulosjohtamista ja toiminnallisten tulosten saavuttamista. Tavoitteena oli uudistaa vanhat virkapalkkajärjestelmät ja korvata ne toimintayksiköiden tarpeisiin paremmin soveltuvilla uusilla palkkausjärjestelmillä.

Uusimuotoisissa palkkausjärjestelmissä palkkaa oli tarkoitus maksaa työn vaativuuden, työ- suorituksen ja ammatinhallinnan sekä organisaation, yksikön ja ryhmän tuloksen perusteella. Näitä vastaavat palkanosat ovat tehtäväkohtainen osa, henkilökohtainen osa ja tulospalkkio-osa. Tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa muodostavat palkkauksen perustan. Henkilökohtaisessa palkanosassa asetettujen tavoitteiden tulisi osaltaan toteuttaa koko organisaation toiminta- ja tulostavoitteita.

Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, onko uusien palkkausjärjestelmien toteuttaminen ollut tuloksellista. Tarkastuksessa keskityttiin tarkastelemaan sitä, kuinka uudet palkkausjärjestelmät on saatu tukemaan virastojen tuloksellisuuden johtamista. Tarkastuksessa rajauduttiin selvittämään palkkausjärjestelmätietojen hyödyntämistä valtiotason tuloksellisuuden johtamisen näkökulmasta.

Tarkastuksessa ei selvitetty palkkausjärjestelmien toimivuutta virastotasolla eikä valtion henkilöstön kokemuksia tai mielipiteitä palkkausjärjestelmäuudistuksesta.

Tarkastusvirasto perustaa kannanottonsa seuraaviin tarkastuksessa käsittelemiinsä asiakokonaisuuksiin: palkkausjärjestelmien yhteys tuloksellisuuteen, palkkausjärjestelmien käyttöönotto ja ohjaus, palkkausjärjestelmän osat ja palkkausjärjestelmiin liittyvä tietopohja.

Tarkastusviraston suositukset

Palkkausjärjestelmäuudistuksen ensisijaisena tavoitteena oli tukea toimintayksiköiden johtamista ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Valtionhallinnon resurssien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön todentaminen edellyttää tuloksellisuuden mittaamisen ja siitä raportoinnin kehittämistä. Näiden pohjalta voidaan luoda edellytykset sille, että palkkausjärjestelmät voivat osaltaan ohjata virastoja tekemään tuloksellisuuden kannalta oikeita ja keskeisiä asioita.

Tehdyn tarkastuksen perusteella tarkastusvirasto suosittaa seuraavaa:

  1. Valtion palkkausjärjestelmien tulee tukea tuloksellisuutta sekä valtion että virastojen tasolla, ja tämän vaikutuksen tulee olla seurattavissa ja johdettavissa. Tämän varmistamiseksi palkkausjärjestelmiä koskevat tiedot osana muuta henkilöstövoimavarojen hallintaa ja kehittä- mistä tulee kytkeä selkeämmin virastojen tulosohjaukseen, toiminnan kehittämiseen ja näitä koskevaan virallisraportointiin. Käytännössä tämä tarkoittaa palkkausjärjestelmien ja niihin liittyvien menettelyjen ja raportoinnin kehittämistä niin, että palkkausjärjestelmien vaikutukset tuloksellisuuteen ovat arvioitavissa ja johdettavissa. Tämä vaatii määrätietoista ohjausta ja läpinäkyvyyden lisäämistä virastoissa tehtyjen suoritusarviointien, virastojen tulosjohtamisen ja tulosohjauksen välille. Palkkausjärjestelmien määrän vähentäminen parantaisi järjestelmien hallittavuutta ja käytettävyyttä tuloksellisuuden johtamisen välineenä. Valtion konserniohjauksen näkökulmasta olisi harkittava pidemmällä aikavälillä mahdollisuutta uuden ja yhtenäisen valtion palkkausjärjestelmän kehittämiseen.

  2. Palkkausjärjestelmiin ja henkilöstövoimavaroihin yleisemminkin liittyvien tilastotietojen keräämisen lisäksi tulisi keskittyä tietojen syvällisempään analysointiin ja kiinnittää enemmän huomiota henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja kehittämiseen tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen.

  3. Palkkausjärjestelmän osien toimivuudesta, joustavuudesta ja uudistuksen toteutuksen onnistuneisuudesta valtion tuloksellisuuden sekä hallinnon ja henkilöstöpolitiikan yleisten tavoitteiden näkökulmasta on tuotettava arviointitietoa. Suositusten huomioon ottaminen ja valmistelu kuuluvat tarkastusviraston näkemyksen mukaan valtiovarainministeriön työjärjestyksen mukaisesti valtiovarainministeriön budjettiosastolle ja henkilöstö- ja hallintopolitiikka -osastolle.

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-283-1