Yhä uudet tekijät, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja työn murros, vaikuttavat kauaskantoisesti valtiontalouteen. Lisäksi viime vuosien yllättävät kriisit ovat lisänneet julkisia menoja. Alkavalla vaalikaudella tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta julkinen talous voidaan saattaa kestävälle pohjalle.
Tarkastusvirasto on koonnut evästyksensä alkavan vaalikauden hallitusohjelmavalmistelua varten talous- ja hallintopolitiikan keskeistä aiheista. Raportin viestit perustuvat VTV:n finanssipolitiikan valvonnan ja VTV:n edellisellä vaalikaudella 2019–2023 julkaisemien tarkastusten ja niiden jälkiseurantojen keskeisimpiin havaintoihin ja johtopäätöksiin.
1. Julkinen talous vahvistuu suunnitelmallisella finanssipolitiikalla
Julkisen talouden vahvistamiseksi voidaan valita parhaat toimet, kun edetään suunnitelmallisesti kattavaan ja luotettavaan tietoon tukeutuen ja kun toimenpiteiden valinnassa huomioidaan sekä julkisen talouden menot että tulot. Päätökset on tarpeen sovittaa kulloiseenkin suhdannetilanteeseen ja päätetyt työllisyystoimet viedä läpi työllisyysasteen kääntyilystä riippumatta. Tärkeää on myös turvata tulevaisuuden talouskasvun edellytykset. Finanssipoliittisessa päätöksenteossa tarvitaan suunnitelmallisuutta, ennakoitavuutta ja sitoutumista olemassa oleviin ohjausvälineisiin.
2. Viranomaisten selkeä vastuunjako ja valmiit yhteistyökäytännöt tukevat kriiseissä ja häiriötilanteissa
Ulkoiseen kriisiin vastaamista helpottaa se, että on etukäteen määritelty mekanismit ja toimintatavat, joita valtio ja viranomaiset noudattavat kriisin hetkellä. Tulevia kriisejä silmällä pitäen tarvitaan panostusta viranomaisten yhteistyöhön ja valmiussuunnitteluun. Tarvitaan myös kansallinen tukimekanismi, jolla elinkeinoelämälle maksettava taloudellinen tuki saadaan kohdennettua tukea tarvitseville toimialoille ja poikkeustilanteesta johtuviin talousvaikutuksiin. Kriiseihin varautumisen tulee olla läpinäkyvää ja koordinoitua.
3. Toimivat etuudet ja julkiset palvelut turvaavat osaltaan hyvinvointivaltion perustaa
Julkiset palvelut kaipaavat uudistamista, jotta ne toimivat niin asiakkaiden, toimeenpanevien viranomaisten kuin valtiontalouden näkökulmasta järkevästi. Uudistukset tulee suunnitella ja järjestelmiä ohjata olemassa olevaan tietoon tukeutua, vaikutusarviointeja ja toimeenpanon asiantuntemusta unohtamatta. Tietoperustan kattavuudesta ja luotettavuudesta on siksi pidettävä hyvää huolta. Lakimuutosten valmistelussa on tarpeen selvittää etenkin, millaisia yhteisvaikutuksia eri etuuksiin suunnitelluilla muutoksilla on valtion menoihin, viranomaisten keskinäiseen toimintaan tai etuusasiakkaiden mahdollisuuksiin hankkia toimeentulonsa työllä.
4. Ulkoiset ja sisäiset muutokset haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan
Valtionhallinto on kykenevämpi vastaamaan ympäristömuutosten, väestön ikääntymisen ja työn murroksen haasteisiin, jos se uudistaa toimintatapojaan ja varmistaa osaavan ja riittävän henkilöstön. Valtio tarjoaa monia sähköisiä palveluja, joiden kehittämistä asiakaslähtöisyyden ja käyttäjien tarpeiden tulisi ohjata entistä vahvemmin. Hallinnollisten uudistusten valmisteluun ja läpivientiin liittyy riskejä, jotka on hyvä tunnistaa ja pyrkiä ennaltaehkäisemään. Hyvä valmistelu edellyttää selkeää käsitystä niistä ongelmista, joihin uudistuksella pyritään puuttumaan.