Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat hankkeet eivät välttämättä tavoita heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä, havaittiin Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi varmistaa, että ESR-hankerahoitus kohdentuu rakennerahastokaudella 2021–2027 nykyistä paremmin keskeisille kohderyhmille eli työttömille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.
ESR-rahoituksen voidaan ohjelma-asiakirjan perusteella odottaa kohdentuvan pääasiallisesti työttömiin sekä heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa oleviin henkilöihin. ESR-henkilörekisterin perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että ohjelman hankkeisiin on osallistunut pääasiassa työllisiä ja opiskelijoita. Oman ilmoituksensa perusteella työttömiä osallistujista on ollut vain neljäsosa. Tarkastusta varten koottu Tilastokeskuksen aineisto osoittaa, että vuonna 2016 ESR-osallistujista työttömiä oli ainoastaan viidesosa.
”Vaikka ESR-hankkeiden kohderyhmiä ei ole rajattu vain työttömiin, tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä hankkeet eivät tavoita ESR-toiminnan keskeisintä kohderyhmää eli työttömiä riittävän hyvin”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo.
Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida ESR-hankkeiden rahoituksen myöntämisprosessia sekä kohdentamista, seurantaa ja vaikutuksia ohjelmakaudella 2014–2020. Tänä aikana Suomen käytettävissä on ollut 1,3 miljardia euroa EU:n rakennerahastovaroja, josta vajaat 40 prosenttia on käytetty ESR-hankkeisiin.
Työllisyysvaikutukset eivät välttämättä ole tärkein kriteeri rahoituksessa
Tarkastuksessa havaittiin, että työllisyysvaikutukset eivät välttämättä ole tärkein rahoituksen myöntämiskriteeri, sillä ESR-ohjelmalla on työllisyyden lisäksi lukuisia muitakin tavoitteita, eikä niitä ole asetettu keskinäiseen tärkeysjärjestykseen. Myös alueellinen työllisyystilanne vaikuttaa siihen, mitä hankkeita tuetaan.
Koronakriisin jälkeisessä tilanteessa rakennerahastokaudella 2021–2027 rahoituksen kohdentaminen työttömiin tukisi kansallista työvoimapolitiikkaa. ESR-toiminnan tavoite ja suhde kansalliseen työvoimapolitiikkaan olisikin hyvä määritellä nykyistä selkeämmin.
”Parhaimmillaan ESR-hankkeilla voidaan täydentää kansallista työvoimapolitiikkaa, ja niissä voidaan muun muassa kokeilla uusia työllistämismalleja. Jos kansallinen työvoimapolitiikka ei kuitenkaan ole linjassa ESR-hanketoiminnan kanssa, se voi heikentää hankkeiden vaikuttavuutta”, Vehkasalo sanoo.
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön tulisi kehittää sähköisiä tiedonkeruumenetelmiä, joilla ESR-hankkeisiin osallistuvien tiedot voidaan kerätä hallinnollisesti nykyistä kevyemmin.
Tutustu julkaisuun: Euroopan sosiaalirahaston hankerahoituksen myöntö, kohdentaminen ja seuranta ohjelmakaudella 2014–2020
Lisätietoja
