Kuntatalouden ohjaus toimii mutta kaipaa tarkempaa seurantaa

Tulosta sivu

Kuntatalous kehittyy suotuisasti, ja kuntatalouden ohjaus toimii yleisesti. Kuntatalouden ohjausta voisi silti edelleen kehittää, ja valtiovarainministeriön tulisi seurata tarkemmin valtion toimien vaikutusta kuntien menoihin ja tuloihin sekä rahoituksen riittävyyttä kuntien lakisääteisiin tehtäviin.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen perusteella kuntatalouden ohjausta on yleisesti kehitetty oikeaan suuntaan viime vuosina. Tiedonkulku valtiovarainministeriön (VM) sisällä sekä ministeriöiden ja Kuntaliiton välillä on parantunut, ja ohjausjärjestelmän kehittämistarpeet on tiedostettu.

Valtion toimien vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin ei kuitenkaan ole seurattu tarpeeksi systemaattisesti, jonka vuoksi kuntatalouden ohjauksen tehokkuudesta ei voi tehdä yksiselitteistä johtopäätöstä. Valtioneuvoston asettama menorajoite antaa euromääräisen rajan sille, kuinka paljon valtio voi toimillaan lisätä kuntien menoja. Myös rahoituksen riittävyyttä kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen eli rahoitusperiaatteen toteutumista ei seurata tarpeeksi monipuolisesti.

”Ministeriöiden tulisi perustella avoimemmin niitä toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan menorajoite. Lisäksi VM:n olisi arvioitava ja seurattava menorajoitteen toteutumista nykyistä paremmin, jotta ohjaustoimet olisivat uskottavia ja ne osattaisiin mitoittaa oikein. Sama pätee yleisen rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointiin”, VTV:n johtava finanssipolitiikan tarkastaja Ville Haltia sanoo.

Kuntatalouden ohjauksella on merkittävä rooli julkisen talouden suunnittelussa, päätöksenteossa ja kestävyyden turvaamisessa. Kuntatalouden ohjausta on vahvistettu, kun EU:n yhteisen talouspolitiikan koordinaatio on tiivistynyt ja siihen liittyvä lainsäädäntö uudistunut. Suomi on sitoutunut koko julkista taloutta koskevan tasapainotavoitteen saavuttamiseen.

”Yksittäisten kuntien ohjauksesta puuttuvat mittarit, jotka ohjaisivat kuntia kohti julkisen talouden tasapainotavoitetta. Tämä johtuu eri kirjanpitojärjestelmien eroista. Ohjausta olisi kuitenkin mahdollista yhdenmukaistaa. Esimerkiksi maakuntien talouden ohjauksessa on keskeiseksi tunnusluvuksi valittu toiminnan ja investointien rahavirta”, Haltia kertoo.

Tutustu tarkastuskertomukseen

Kategoriat