Matalan kynnyksen kuntoutus on ehkäissyt nuorten miesten syrjäytymistä

Lähes joka kymmenes nuori on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Kelan Nuotti-valmennuksen tavoitteena on auttaa syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Se on jonkin verran parantanut nuorten miesten hakeutumista jatko-opintoihin.

Viime vuosina noin yhdeksän prosenttia 15–29-vuotiaista on ajautunut työn ja koulutuksen ulkopuolelle, ja joka viides 20–24-vuotias oli vuonna 2023 käynyt pelkän peruskoulun. Kela käynnisti vuonna 2019 Nuotti-valmennuksen, jonka tavoitteena on auttaa näitä syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Valmennukseen pääsee ilman lääkärin diagnoosia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut työn ja koulutuksen ulkopuolelle ajautuneiden nuorten tunnistamista, tavoittamista ja kuntouttamista. Tarkastuksessa havaittiin, että Nuotti-valmennus nosti jatko-opintojen todennäköisyyttä miehillä noin neljä prosenttiyksikköä. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu naisilla.

Osallistujien työssäkäynnissä tai palkkatuloissa ei havaittu eroja verrokkeihin nähden. Verrokit olivat pitkään toimeentulotukea saaneita nuoria.

”Nuotti-valmennus on lyhyessä ajassa pystynyt kohentamaan jonkin verran nuorten miesten hakeutumista jatko-opintoihin. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisikin huolehtia siitä, että nuorten matalan kynnyksen kuntoutuspalvelut jatkuvat”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo.

VTV suosittelee, että sosiaali- ja terveysministeriö kehittää ratkaisuja, jotka parantavat pitkään toimeentulotukea saaneiden nuorten ohjautumista palvelujen piiriin.

”Hyvinvointialueiden sosiaalihuollon asiantuntijoiden mukaan suurimmassa syrjäytymisriskissä olevien nuorten tavoittaminen on vaikeinta. Kotikäynnit ovat usein turhia, sillä ovea ei avata”, kertoo johtava tuloksellisuustarkastaja Antti Halmetoja.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi huolehtia siitä, että syrjäytymisriskissä olevat nuoret saavat oppivelvollisuuden suorittamista tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Pysyvästi syrjäytyneiden nuorten vuoksi valtio menettää verotuloja ja toisaalta sosiaalimenot kasvavat. Työpanoksen menetys supistaa osaltaan kansantalouden kokonaistuotantoa. Nuorten osallisuus yhteiskunnassa olisi myös heidän oman hyvinvointinsa kannalta tärkeää.

Tutustu julkaisuun: Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret – tunnistaminen, tavoittaminen ja kuntouttaminen

Kategoriat