Sota Ukrainassa on vaikuttanut laajasti julkisen talouden hoitoon.
Epävarma turvallisuuspoliittinen tilanne heijastuu myös tänään julkaistuun Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvonnan arvioon. Arviossa käsitellään muun muassa hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa ja valtiovarainministeriön talousennustetta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut monin tavoin julkisen talouden hoitoon Suomessa. Laatiessaan julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2023–2026 hallitus päätti merkittävistä lisämenoista turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi.
”Hallituskauden aikana tehdyt poikkeukset ovat lisänneet kehysmenoja yhteensä noin 17 miljardia euroa. Turvallisuuspoliittisen poikkeuksen osuus tästä on noin neljä miljardia. Poikkeaminen kehyksestä turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta on ollut perusteltua. Tämä poikkeus sisältää kuitenkin monentyyppisiä menoja aina vihreästä siirtymästä hintojen nousun kompensointiin”, ylitarkastaja Sini Salmi sanoo.
Julkisen talouden suunnitelmassaan hallitus myös siirsi Veikkauksen edunsaajien rahoituksen valtion menokehykseen. Tätä varten kehystä nostettiin parlamentaarisesti linjatun rahoitusmallin perusteella vuodelle 2023 yhteensä 990 miljoonalla. Kehyssäännön mukaan kehystä olisi kuitenkin pitänyt nostaa ainoastaan Veikkauksen tuloutusta vastaavalla määrällä eli noin 762 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuoden 2023 kehykseen syntyi ylimääräinen liikkumavara, sillä osa Veikkauksen edunsaajien menoista oli viety kehykseen jo aiemmin.
”Veikkauksen rahoituksen siirto kehykseen on tehty tavalla, joka rikkoo menokehysjärjestelmän periaatteita. Kehyssäännön näkökulmasta Veikkauksen edunsaajien menot kuitenkin kuuluvat kehykseen. Päätös on siten kokonaisuuden kannalta oikea, vaikka toteutustapa olikin kehysperiaatteiden vastainen”, Salmi toteaa.
Pidemmän ajan velkakestävyyttä ei pidä unohtaa
Finanssipoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää huolehtia pidemmän ajan velkakestävyydestä. VTV:n ekonomistien arvion mukaan hallituksen tulisi päivittää mahdollisimman pian niin kutsuttu kestävyystiekarttansa, jossa on tavoite siitä, että julkisen velan kasvu suhteessa BKT:hen taittuu.
”Julkisen talouden pitkän ajan menojen ja tulojen tasapainoa tulisi parantaa. On tärkeää, että vahvistamispäätöksissä julkista taloutta arvioidaan kokonaisuutena unohtamatta rakenteellisia päätöksiä talouskasvun edistämiseksi”, VTV:n vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen sanoo.
Kokkisen mukaan hallituksella olisi hyvä olla ajantasaiset ja kattavat tiedot menojen, verotuksen ja muiden tulojen rakenteista, jotta julkisia menoja ja tuloja koskevia päätöksiä voisi tehdä mahdollisimman järkevästi talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Tarvittaessa hallituksen tulee Kokkisen mukaan huolehtia täydennyksistä esimerkiksi menokartoituksilla.
Tutustu uuteen julkaisuun:
Finanssipolitiikan valvonnan arvio, kevät 2022
Lisätietoja
