Jo nyt kannattaa selvittää, onko oma organisaatio velvollinen ilmoittamaan toiminnastaan avoimuusrekisterissä.
Puolen vuoden tiivistahtisen ahkeroinnin jälkeen Suomeen perustettavan avoimuusrekisterin verkkosivut on avattu. Avoimuusrekisterin valmistelusta vastaava ylitarkastaja Ines Gullichsen ja rekisterin tuoteomistajana toimiva Minna-Liisa Taskinen kertovat avoimuusrekisteri.fi-verkkopalvelusta ja sen kehitysaskeleista.
Avoimuusrekisteriin kerätään tietoa Suomessa tapahtuvasta, eduskunnan ja ministeriöiden päätöksentekoon kohdistuvasta vaikuttamisesta. Tavoitteena on, että vaikuttamistyötä tekevien on vaivatonta ilmoittaa toiminnastaan. Toisaalta sivuston on palveltava esimerkiksi tutkijoiden ja toimittajien tietotarpeita. Yksi sivuston tehtävistä on toki myös tehdä rekisteriviranomaisena toimivan tarkastusviraston valvontatyö mahdolliseksi.
Avoimuusrekisteri.fi kerää yhteen tiedon, ketkä Suomessa lobbaavat ja mistä aiheista
”Avoimuusrekisterin avulla tehdään näkyväksi valtiotasoon kohdistuvaa ammattimaista vaikuttamistoimintaa eli lobbausta – ketkä sitä tekevät ja mistä aiheista. Tieto vaikuttamistoiminnasta tulee olemaan kaikille julkista ja ilmaiseksi selattavissa”, Ines Gullichsen kertoo.
Verkkopalvelusta on ensimmäisessä vaiheessa julkaistu kaikille avoin sivusto, joka tarjoaa tietoa avoimuusrekisteristä ja sen käytöstä. Varsinainen kirjautumista vaativa asiointipalvelu niille, joiden on vuodesta 2024 alkaen ilmoitettava vaikuttamistoiminnastaan, avautuu vuodenvaihteessa. Tietoa vaikuttamistoiminnasta alkaa kerääntyä verkkopalvelun julkiselle puolelle ensi vuonna sitä mukaa, kun käyttäjät alkavat rekisteröityä ja tehdä ilmoituksia toiminnastaan.
”Avoimuusrekisterilaki on aivan uusi. Verkkosivut avattiin jo nyt, jotta voimme tiedottaa, ohjeistaa ja tukea rekisterin käyttäjiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, Gullichsen sanoo.
Koska laki astuu voimaan 1.1.2024, voi ilmoituksiakin alkaa tehdä vasta ensi vuoden puolella. Voivatko rekisterin käyttäjät kuitenkin jollain tavalla jo valmistautua ensi vuoteen?
Gullichsen kehottaa tässä vaiheessa jo tunnistamaan, onko oma organisaatio ilmoitusvelvollinen.
”Jos vastaus on kyllä ja edessä on avoimuusrekisterin käyttö, voi olla hyvä alkaa pohtia, kuinka omassa organisaatiossa kerätään ja talletetaan tietoa vaikuttamistoiminnasta, jotta tiedon voi helpoiten siirtää myös avoimuusrekisterin verkkopalveluun”, Gullichsen ehdottaa.
Minna-Liisa Taskinen vinkkaa hyödyntämään avoimuusrekisteri.fi-sivuston tarjoamia ohjeita, aikatauluja ja tapahtumatietoja.
”Tsekkaa verkkosivuilta ohje siitä, keiden on tehtävä ilmoitus avoimuusrekisteriin, jotta tiedät, oletko ilmoitusvelvollinen. Kannattaa myös osallistua käyttäjille tarkoitettuihin webinaareihin, joihin voi tulla kuuntelemaan sekä kysymään avoimuusrekisteristä”, Taskinen sanoo.
Jokainen ratkaisu on punnittu avoimuusrekisteriä koskevan lain kautta
Avoimuusrekisteri.fi-palvelun perustamisessa yhtenä suurimpana haasteena on ollut tiukka aikataulu. Laki rekisteristä hyväksyttiin viime maaliskuussa, ja rekisteri otetaan käyttöön heti ensi vuoden alussa.
”Meidän on täytynyt pilkkoa avoimuusrekisterilaki melkeinpä sanatarkasti osiin suunnitellaksemme ja rakentaaksemme verkkosivuston, joka vastaa prikulleen lain asettamia raameja. Yhtäkään ohjetta tai teknistä ratkaisua ei ole voitu tehdä ilman, että se on tarkistettu lain näkökulmasta. Tämä on ollut työlästä mutta myös mielekästä puuhaa”, Gullichsen kertoo.
Loppuvuonna avoimuusrekisteriä rakentava tiimi keskittyy siihen, että asiointipalvelu saadaan julkaistua, mutta sivustoa kehitetään lisää myös ensi vuonna.
”Verkkopalvelun rakentamisessa on täytynyt tehdä tiukka rajanveto vaadittavien ominaisuuksien ja ”nice to have” -ominaisuuksien välillä, jotta verkkopalvelu saadaan ajallaan käyttöön. Myöhemmin kuitenkin lisäämme sivustolle ominaisuuksia sekä täydennämme ohjeistuksia ja viestinnällisiä sisältöjä”, Taskinen lupaa.
Projektiin on osallistunut tarkastusviraston sisä- ja ulkopuolelta laaja joukko eri alan asiantuntijoita. Porukkaan lukeutuu informaatioteknologian, viestinnän, lain ja asiakirjahallinnon ammattilaisia, eri viranomaistahoja sekä ilmoitusvelvollisten edustajia.
”Sidosryhmäkenttämme on ennennäkemättömän laaja, ja erilaisia tarpeita ja vaateita rekisteriin liittyen on runsaasti. On ollut hienoa tavata erilaisia omien alojensa ammattilaisia verkkosivuston kehittäjistä vaikutusvaltaisiin lobbaajiin samalla, kun hakee parhaita käytäntöjä omaa rekisteriviranomaisen roolia toteuttaakseen”, Gullichsen iloitsee.
Gullichsenia ja Taskista projekti onkin paitsi kuormittanut myös viihdyttänyt.
”Koko projekti on ollut täynnä yllätyksiä ja uuden oppimista! Aina, kun olemme kuvitelleet, että jokin asia on nyt selvä, poikiikin se yhtäkkiä uuden joukon kysymyksiä. Täysin sopivia malliratkaisuja haasteisiimme ei ole saatavilla, sillä Suomi on ensimmäinen pohjoismaa, joka ottaa avoimuusrekisterin käyttöön. Projekti pitääkin mielen virkeänä, kun aina on jotakin pähkäiltävää, Taskinen toteaa.