Suomen 2010-luvulla asetettua tavoitetta tutkimus- ja kehittämis- (T&K) toiminnan menojen nostamisesta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) ei voida saavuttaa pelkästään kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI)-rahoituksen turvin ja julkisen sektorin voimin. Kansallisen TKI-rahoituksen ja -toiminnan tulisi vahvistaa TKI-toimijoiden ja yritysten valmiuksia hyödyntää EU:n TKI-rahoitusta ja osallistua EU-ohjelmiin. Kansallisen TKI-politiikan ja -toiminnan ohjauksen yhteensovittaminen EU:n TKI-puiteohjelmarahoituksen kanssa on kuitenkin osoittautunut haastavaksi hajautetussa järjestelmässä ja monimutkaisessa kansainvälisessä toimintaympäristössä.
VTV selvitti kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja EU:n Horisontti-puiteohjelmiin osallistumisen yhteensovitusta sekä Suomen lähtökohtia ja edellytyksiä EU:n TKI-puiteohjelmien hyödyntämiselle. Tarkastus kohdistui vuosiin 2013–2023.
Tarkastuksen perusteella EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämisen tavoitteiden, painopisteiden ja keinojen määrittely osana kansallista TKI-politiikkaa on edennyt hitaasti. EU:n TKI-politiikkaan vaikuttamiseen ja EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämiseen kohdistuvat vastuut, tehtävät ja menettelyt hajaantuvat eri hallinnonaloille.
Hajautetussa järjestelmässä kokonaisuuden strateginen ohjaus ja hallinta edellyttävät vahvaa koordinointia sekä riittävää ja luotettavaa tietopohjaa ja tiedonhallintaa. Aiemmissa arvioinneissa on esitetty suosituksia kansallisen ja EU:n TKI-rahoituksen yhteensovittamisen ja rahoituksen hyödyntämisen esteiden purkamiseksi. Konkreettisia toimia on kuitenkin tehty vähän. Myös niukat resurssit rajoittavat EU:n TKI-ohjelmiin osallistumisen tukemista.
Toimijoiden roolit ja vastuut hajaantuneet laajasti
Vastuuministeriöt, EU-asioiden komitea ja sen tutkimus- ja innovaatiojaosto, valtioneuvosto ja eduskunta vastaavat kannan määrittelystä EU:n TKI-asioissa. Tutkimus- ja innovaationeuvosto ja vuodesta 2021 lähtien parlamentaariset TKI-ryhmät ovat puolestaan linjanneet kansallista TKI-politiikkaa. Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen T&K-rahoitussuunnitelman, jolla pyritään turvaamaan julkinen T&K-rahoitus pitkäjänteisesti. Tutkimus- ja innovaationeuvosto on korostanut T&K-rahoituksen merkitystä talouskasvulle, yksityisille investoinneille ja T&K-osaajien riittävyydelle sekä tarvetta lisätä yritysten ja T&K-toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Parlamentaarinen TKI-työryhmä esitti vuonna 2022, että EU-ohjelmiin osallistumiselle ja rahoitussaannolle tulee asettaa laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Lisäksi tulee parantaa TKI-toimijoiden ja kansallisten rahoittajien valmiuksia ja keinoja EU:n TKI-ohjelmien hyödyntämisessä.
VTV suosittaa, että tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla valmistellaan EU:n TKI-rahoituksen tulos- ja vaikuttavuustavoitteet ja sovitetaan ne yhteen muiden sektori- ja politiikkatavoitteiden ja monivuotisen T&K-rahoitussuunnitelman menettelyjen kanssa. Samalla täsmennetään eri toimijoiden vastuut ja tarvittavien toimien edellyttämät resurssit.
Valtion T&K-toiminnan rahoituslain mukaan valtion T&K-valtuuksia ja -määrärahoja lisätään siten, että niiden kokonaismäärä vastaa 1,2 %:a suhteessa BKT:hen vuonna 2030. Huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti 540 miljoonan euron pysyvistä T&K-rahoituslisäyksistä vuosille 2025–2028 ja rahoituksen kohdentamisesta. Hallituksen tavoitteena on, että yksityiset T&K-investoinnit kasvavat kaksinkertaisesti valtion T&K-lisäpanostuksiin verrattuna. Hallitus linjasi kehysriihessä, että T&K-rahoituksen vaikuttavuuden seurantaan luodaan aikataulu ja seurannan rakenteet. Lisäksi hallitus korotti EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallista vastinrahoitusta julkisille T&K-toimijoille 25 miljoonalla eurolla aiemman 35 miljoonan euron lisäksi. Vastinrahoituksella tuetaan tavoitetta kaksinkertaistaa Suomeen kanavoituvan EU:n T&K-rahoituksen saanto. EU-tutkimusrahoituksen kotiuttamiseen tarvittavan rahoituksen tason riittävyyttä tarkastellaan viimeistään hallituksen puoliväliriihessä.
Lisätietoja
