Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta kotimaahan tuettu monin tavoin – hyödyketuki tarjoaa käteistä tehokkaammin pohjaa sopeutumiselle

Tulosta sivu

Suomen, EU:n ja muiden kansainvälisten säädösten mukaan vapaaehtoinen paluu on ensisijainen vaihtoehto kansainvälistä suojelua hakeneille henkilöille, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Vapaaehtoisesti palaava henkilö saa käteisavustusta, hyödyketukea tai molempia sopeutuakseen kotimaansa olosuhteisiin. Erityisesti paikallisille toimijoille maksettava hyödyketuki voi tehokkaasti helpottaa paluuta. Hyödyketuen käytön tarkempi seuranta toisi tietoa sen hyödyistä ja vaikutuksista.

Kansainvälistä suojelua hakeneille, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, tarjotaan ensisijaisena vaihtoehtona vapaaehtoista paluuta kotimaahansa. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksen mukaan vapaaehtoisen paluun malli on vakiintunut osaksi viranomaistoimintaa ja vastaanottopalveluita. Toimintamalli on lähtökohdiltaan toimiva ja kustannuksiltaan edullinen toteuttaa.

Jos vapaaehtoisen paluun mallia käytettäisiin aktiivisesti, se säästäisi kustannuksia, jotka aiheutuvat viranomaisvoimin tapahtuvista vastaanotoista ja paluista. Lisäksi näin voitaisiin ehkäistä ja vähentää laittoman maassa oleskelun mahdollisia kustannuksia. Palaajalle toimintamalli puolestaan tarjoaa inhimillisen ja tuetun tavan palata kotimaahansa.

Selvityksen mukaan käteisavustusta tehokkaampi tukimuoto vapaaehtoisessa paluussa on ns. hyödyketuki, joka tarjoaa tukea pitkällä aikavälillä ja auttaa palaajaa sopeutumaan takaisin kotimaahansa. Henkilön tarpeiden ja paluumaan olosuhteiden mukaan räätälöity tuki voi sisältää esimerkiksi erilaisia tarvikkeita tai palveluita kuten avustamista työpaikan ja terveydenhuollon palveluiden hankkimisessa, oman yrityksen perustamisessa, koulutukseen hakeutumisessa ja asunnon etsimisessä. Sisäministeriö on uudessa asetuksessaan (1278/2018) korottanut hyödyketuen enimmäismäärää vuodelle 2019.

”Jos hyödyketuen käyttöä seurattaisiin tarkemmin, saataisiin tietoa sen hyödyistä ja vaikutuksista. Arvioimalla vapaaehtoisen paluun järjestelmää systemaattisesti varmistettaisiin sen toimivuus myös tilanteessa, jossa kansainvälistä suojelua hakeneiden määrä vaihtelee”, VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Anna-Liisa Pasanen sanoo.

Vapaaehtoista paluuta on yritetty tehostaa viime vuosina säädösmuutoksilla ja korottamalla palaajalle maksettavaa käteisavustusta. Lisäksi vastaanottokeskuksissa on tarjottu vapaaehtoiseen paluuseen liittyvää neuvontaa, ja aiheesta on jaettu tietoa verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Toimenpiteistä huolimatta vapaaehtoisesti palaavien määrä on vähentynyt. Moni turvapaikanhakija sen sijaan valittaa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tai jättää uuden hakemuksen.

”Tarkastusviraston laskelmien mukaan valtiontaloudelliset hyödyt olisivat kymmeniä miljoonia euroja, jos ensimmäisen kielteisen päätöksen saaneista puolet valitsisi vapaaehtoisen paluun kotimaahansa ja turvapaikkahakemusten käsittelyaika lyhenisi nykyisestä”, kertoo Pasanen.

 

Tutustu julkaisuun: Vapaaehtoisen paluun järjestelmä 

Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi