Ammatillisten tutkintojen suorittaminen on lisääntynyt ja keskeytykset vähentyneet, mutta muun muassa talouden yleinen kehitys ja työttömyysturvan muutokset ovat vaikuttaneet kehitykseen enemmän kuin yksittäiset kehittämishankkeet. Suurin osa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeista on pieniä ja niiden tuloksia on vaikeaa arvioida.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut ammatillisen peruskoulutuksen kehittämishankkeiden suunnittelua, toteutusta ja tulosten seurantaa. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu hallitusohjelmassa tehtyihin linjauksiin, joiden toteutuksesta vastaa opetus‐ ja kulttuuriministeriö ja käytännön kehittämistyöstä Opetushallitus.
VTV:n tarkastuksen mukaan kehittämishankkeiden suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota yhtenäisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä hankkeen laajuuteen ja myöhempään arviointiin. Yksittäisenä esimerkkitapauksena VTV arvioi vuosina 2011-2015 toteutetun ns. ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman vaikutuksia. Tämän monivuotisen kehittämishankkeen tavoitteena oli saada opiskelijat suorittamaan tutkinto kolmen vuoden tavoiteajassa. Hanke oli poikkeuksellinen, sillä se oli paitsi pidempi myös laajempi kuin aiemmat kehittämishankkeet: yli 80 prosenttia ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista opiskeli tähän kehitysohjelmaan osallistuneissa oppilaitoksissa.
”Tutkintojen suoritus tavoiteajassa lisääntyi ja keskeyttämiset vähentyivät sekä ohjelmaan osallistuneissa oppilaitoksissa että verrokkioppilaitoksissa. Todennäköisiä syitä kehitykselle ovat olleet muun muassa pitkittynyt talouden taantuma sekä nuorten työttömyysturvan ehtojen heikentäminen tarkasteluajanjaksolla, mikä on kannustanut saattamaan opinnot loppuun”, kertoo VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo.
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman vaikutuksia arvioitiin laajalla rekisteriaineistolla, joka sisälsi noin 12 000 satunnaisesti valittua opiskelijaa ohjelmaan osallistuneista oppilaitoksista sekä 12 000 opiskelijaa verrokkioppilaitoksista. Ohjelmaan käytettiin 16 miljoonaa euroa. Tästä summasta laskennallinen panostus opiskelijaa kohden oli kuitenkin pieni. Kun toimenpide jakautui laajalle opiskelijajoukolle, ei mitattavia vaikutuksia ehkä siksi saatu aikaiseksi.
Yhden ohjelman perusteella ei voida tehdä päätelmiä ammatillisen koulutuksen kehittämisestä yleensä. Suurin osa Opetushallituksen rahoittamista kehittämishankkeista on verraten pieniä ja lyhytkestoisia, ja niihin haetaan avustusta vuosittain. Hankkeiden tulosten seuranta perustuu tavallisesti hankevetäjien toimittamiin loppuraportteihin, joiden perusteella tuloksia on vaikeaa arvioida.
”On pohdittava, tulisiko ammatillisen koulutuksen kehittämisessä siirtyä laajempiin ja pitkäkestoisempiin hankkeisiin, joiden tuloksia voisi arvioida luotettavasti. Esimerkiksi vaali‐ ja hallituskausi voisi olla luonteva ajanjakso. Samalla olisi perusteltua rajata toimenpiteitä ja keskittyä tiettyihin opiskelijaryhmiin, jotta panostus yhtä opiskelijaa kohti olisi riittävän suuri ja tavoitellut vaikutukset toteutuisivat”, sanoo Vehkasalo.
Lisätietoja
Tanja Kirjavainen
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tarkastus