Keskustelut EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamisesta ovat jälleen käynnissä. Säännöt ovat toistaiseksi tauolla koronakriisin aiheuttaman poikkeustilan vuoksi vuoden 2022 loppuun asti. Mikä on sääntöjen tulevaisuus? Tule kuuntelemaan eturivin asiantuntijoiden keskustelua VTV:n webinaariin 6.10.2021!
Kirjoittajat
Euroopan unionissa koordinoidaan ja valvotaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaa monimutkaisen sääntökehikon avulla. Taustalla ovat Euroopan keskuspankin harjoittaman yhteisen rahapolitiikan ja kansallisten finanssipolitiikkojen yhteensovittamisen tarpeet sekä pyrkimys estää yksittäisten jäsenmaiden talouskriisien synty ja leviäminen.
EU:n finanssipolitiikan säännöt on koottu vakaus- ja kasvusopimukseen, josta on erityisesti finanssi- ja eurokriisin jälkeisten uudistusten myötä muodostunut vaikeaselkoinen kokonaisuus. Sääntöjen sitovuuden uskottavuutta heikentävät useat poikkeukset ja tilannekohtainen harkinta, ja sääntöjen uudistamisesta on keskusteltu useiden vuosien ajan. Komission arvio sääntökehikon kipukohdista ja toimeenpanon haasteista julkaistiin juuri koronapandemian kynnyksellä helmikuussa 2020. Uudistamistyö sai kuitenkin väistyä koronakriisin hoidon tieltä.
Koronakriisin vuoksi komissio otti ensi kertaa käyttöön vakaus- ja kasvusopimuksen ns. six pack -uudistukseen sisältyvän poikkeuslausekkeen, joka on mahdollistanut julkisen talouden alijäämien ja velan kasvattamisen ja siten vastasyklisen finanssipolitiikan harjoittamisen jäsenmaissa. Useimpien EU-maiden velka onkin kasvanut voimakkaasti koronakriisin aikana.
Kuvio 1. EU-maiden velkasuhde vuonna 2019 ja kasvu vuonna 2020. Lähde: Eurostat.
Velan sopeuttaminen nykyisten sääntöjen edellyttämällä vauhdilla kohti 60 prosentin viitearvoa tulee olemaan monen maan osalta nykyisillä talouskasvunäkymillä epärealistista siinä vaiheessa, kun poikkeuslausekkeesta luovutaan vuoden 2022 jälkeen. Suomen julkinen talous on kokonaiskuvassa selvinnyt koronapandemiasta keskimääräistä paremmin, ja tämänhetkisten tietojen valossa Suomen velkasuhde laskisi riittävällä vauhdilla tulevina vuosina.
Kasvaneet velkasuhteet ovat voimistaneet keskustelua finanssipoliittisten sääntöjen tulevaisuudesta. Useat tahot ovat esittäneet säännöstön keskeiseksi elementiksi menojen kasvua rajoittavaa monivuotista menosääntöä (Benassy-Quéré et al 2018, Darvas & Anderson 2020, EFB 2020, Martin et al 2021). Esitysten perusajatus on kytkeä julkisten nettomenojen kasvu maakohtaiseen velkasuhdetavoitteeseen tai tavoiteltuun velan supistumisvauhtiin, ja ne perustuvat pitkälti nykyisten vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen muokkaamiseen. Radikaaleimmissa ehdotuksissa nykysäännöt hylättäisiin kokonaan ja ne korvattaisiin maakohtaisilla standardeilla, jotka antaisivat enemmän liikkumavaraa analyysille ja tulkinnalle jäsenmaan taloudesta (Blanchard et al. 2021). Toisaalta on korostettu investointien edistämistä sallimalla poikkeukset menokuriin esimerkiksi investoimalla ilmastonmuutoksen torjumiseen, koulutukseen ja digitalisaatioon (mm. Claeys et al 2019, EFB 2020).
Sääntöjen lisäksi keskustelussa EU:n finanssipolitiikan tulevaisuudesta tullaan käsittelemään jäsenmaiden haluja finanssipoliittisen yhteisvastuun lisäämiseen. Esimerkiksi komission neuvonantava elin, European Fiscal Board on ehdottanut pysyvän fiskaalikapasiteetin luomista numeeristen sääntöjen rinnalle – käytännössä siis EU:n omien varojen lisäämistä (EFB 2020). Koronakriisistä toipumisen vauhdittamiseksi luodussa väliaikaisessa elpymisvälineessä (NGEU) onkin piirteitä laajemmasta yhteisvastuusta. Elpymisvälineen rahoittamiseksi unioni otti yhteistä velkaa – mikä herätti tunteita kotimaassa.
Sääntöjen uudistustyö käynnistynee Saksan syyskuisten vaalien jälkeen. Vaalituloksesta ja muodostettavasta hallituskoalitiosta riippuu, ajaako Saksa vanhoihin sääntöihin palaamista vai onko luvassa tukea Ranskan ajamalle sääntöjen uudistamiselle ja yhteisvastuun lisäämiselle. Kotimaassa valtiovarainministeri Annika Saarikko on korostanut tarvetta palata vanhoihin pelisääntöihin.
VTV:n finanssipolitiikan valvonta järjestää webinaarin EU:n finanssipoliittisista säännöistä keskiviikkona 6. lokakuuta klo 12–16. Luvassa on puheenvuoroja ja paneelikeskustelua Suomen eturivin asiantuntijoilta. Tule kuulolle!
Lähteet
Bénassy-Quéré, A., M. Brunnermeier, H. Enderlein, E. Farhi, M. Fratzscher, C. Fuest, P. Gourinchas et al. (2018), “Reconciling Risk Sharing with Market Discipline: A Constructive Approach to Euro Area Reform.” CEPR Policy Insight 91.
Blanchard O.J., Á. Leandro & J. Zettelmeyer (2021), “21-1 Redesigning EU Fiscal Rules: From Rules to Standards”, PIIE Working Paper, no 21/1
Claeys, G., S. Tagliapietra & G. Zachmann (2019) “How to make the European Green Deal work”, Policy Contribution 2019/13, Bruegel
Darvas, Z. & Anderson, J. (2020) “New life for an old framework: redesigning the European Union’s expenditure and golden fiscal rules”
European Fiscal Board (2020), Annual Report 2020, Brussels.
Martin, P, J Pisani-Ferry & X Ragot (2021), ”Reforming the European Fiscal Framework”, Les notes du conseil d’analyse économique, no 63.
