Koronavirus ja pandemia ovat perustavalla tavalla vaikuttaneet valtion taloudenpitoon. Vuosi 2020 varsinkin oli koronavuosi. Silloin luovuttiin hyvin nopealla tahdilla sitoutumisesta ennalta päätettyyn talousarvioon. Myös vuoden 2021 talousarviossa näkyy koronan jälki.
Kirjoittaja
Viime vuonna valtion panostusten tarve nousi yht’äkkiä ja samalla verotulojen romahdus näytti ilmeiseltä. Suoran rahantarpeen lisäksi valtio tyydytti myös luottamuksentarvetta. Ilmoitettiin suurista tuki- ja takuupaketeista, jotta toiminta ja talouselämä uskoisivat tulevaan. Viime vuoden talousarvion kehittymistä ja muutosten suuruutta voi tarkastella VTV:n tuottamasta visualisoinnista.
Vuoden 2021 talousarvio on jo lähtökohtaisesti selvästi koronaa edeltäviä vuosia suurempi. Koronan suorat menot, kuten testaus ja hoito sekä vaikkapa aiheutunut työllisyyden heikennys 2020, eivät kuuluneet valtiontalouden kehyksen piiriin. Kehyksellähän pyritään pitkäjänteiseen taloudenpitoon ja pohjimmiltaan se rajoittaa menojen kasvua. Koronamenot katsotaan kuitenkin tilapäiseksi poikkeukseksi ja tämänkaltaisen asian katsotaan kuuluvan kehyksen ulkopuolelle. Viime vuoden tapaan vuoden 2021 talousarvio on vahvasti alijäämäinen, onneksi alijäämän määrä on kuitenkin hieman vähentynyt edellisestä vuodesta.
Toisin kuin 2020, talousarvion muutostarve kesken vuoden 2021 on ollut selvästi pienempi. Edelleen kuitenkin korona on vaikuttanut, ja sillä on perusteltu lisätalousarviomuutoksia. Uudessa visualisoinnissamme on kuvattu vuoden kolmen ensimmäisen lisätalousarvion määrärahoja. Erityisesti lisää määrärahoja on tullut väylähankkeisiin, yhtiöiden ja rahastojen pääomittamiseen, työllisyystoimiin, EU:n elvytysvälineeseen ja vientitakuiden toteutumisen varautumiseen. Kaikki näistä eivät enää ole täysin koronaperusteisia ja valtiontalouden kehyksiä on tietoisesti suurennettu. Tällainen koronavaraus tehtiin jo 500 miljoonan euron suuruisena alkuperäiseen talousarvioon. Tätä on edelleen suurennettu 1,85 miljardin suuruiseksi.
Visualisoinnin avulla voi tarkastella eri lisämäärärahoja ja niiden kohdentumista, erityisen hyvin voi arvioida niiden kokoa verrattuna alkuperäiseen määrärahaan tai muihin valtion määrärahoihin. Tarkemmin perustelut ja rahoituksen kohteet löytyvät valtion talousarvioesityksestä ja lisätalousarvioesityksistä.
