Koronapandemian talousvaikutukset

Koronapandemia ja siitä seurannut talouskriisi vaikuttavat voimakkaasti valtiontalouteen. Taloustoimet ovat mittaluokaltaan poikkeuksellisia ja muuttavat talousarvion painopistettä. Tarkastusvirasto seuraa tiiviisti taloustilanteen kehitystä ja hallinnon ratkaisuja myös koronapandemian aikana. Tietoja kerätään eduskunnan nopeita tietotarpeita varten ja tulevan tarkastustoiminnan tueksi.

Taloustoimien kokonaisuutta ja suuruusluokkaa havainnollistaa oheinen tarkastusviraston tuottama visualisointi. Visualisoinnista saa myös kokonaiskuvan kriisin aiheuttamasta valtion velkaantumisesta ja vähennyksistä tuloarvioihin. Se kattaa talousarvion 2020 sekä lisätalousarviot, yhteensä 9,4 miljardia euroa:

  • Lisätalousarvio I (HE 20.3.2020): 1,08 miljardia euroa

  • Lisätalousarvio II (HE 9.4.2020): 3,63 miljardia euroa

  • Lisätalousarvio III (HE 8.5.2020): 0,88 miljardia euroa

  • Lisätalousarvio IV (HE 5.6.2020): 4,05 miljardia euroa

  • Lisätalousarvio V (HE 3.9.2020): -0,24 miljardia euroa

Visualisointia tarkastelemalla saat kuvan siitä, kuinka valtion talousarvio on muuttunut kriisin aikana. Kukin lisätalousarvio on esitetty omalla värillään menoarviot- ja tuloarviot-välilehdillä. Menoarviot-välilehdellä on oikealla alasvetovalikko, josta pääset tarkastelemaan talousarviomuutoksia hallinnonaloittain. Viemällä osoittimen palkin osien päälle näet lisätietoa määrärahan kohdistumisesta.

Visualisointi sisältää kolmessa kriisin hoidon vaiheessa tehtyjen ratkaisujen talousvaikutuksia: Erityisesti kriisin alkuvaiheessa varoja ohjattiin varautumiseen ja hankintoihin. Seuraavassa vaiheessa toimien painopiste siirtyi kansalaisten, yritysten ja kuntien tukemiseen. Tarkastusvirasto on jo aloittanut tukitoimien tarkastelun niin finanssipolitiikan valvonnan kuin tarkastamisen keinoin.

Kolmannessa vaiheessa on alkanut talouden elvyttäminen. Elvytystoimien tarkastelussa korostuu finanssipolitiikan arvioinnin lisäksi tuloksellisuusnäkökulma: kuinka hyvin elvytys onnistutaan kohdistamaan niin, että pitkän ajan talouskehitys olisi mahdollisimman suotuisa.

Finanssipolitiikan valvonnan tehtävä on pitkällä tähtäimellä edistää tasapainoista ja kestävää julkista taloutta, joka mahdollistaa myös hyvän kansantalouden kasvun. Finanssipolitiikan valvonnassa ja tarkastuksessa huomiota kiinnitetään myös erilaisten valtion vastuiden lisääntymiseen yritysten tukemisen sekä EU:n puitteissa sovittavien järjestelyjen kautta, jotka eivät näy talousarvioissa.

Tarkemmin talousarvioon ja lisätalousarvioihin voi perehtyä valtiovarainministeriön ylläpitämästä talousarviokoosteesta ja eduskunnan talousarviokäsittelyiden esityksistä, mietinnöistä ja päätöksistä.