Nuoret asiantuntijat: Katse eteenpäin! Ennakointityö auttaa valtionhallintoa kehittymään

Kun toimintaympäristö on kompleksinen ja yhteiskunnallisten muutosten tahti kiihtyy, tarkastusviranomaiselta edellytetään entistä kokonaisvaltaisempaa tarkastusnäkökulmaa. Tähän sisältyy myös tietoisuus tulevaisuudesta ja sen ennakointi.

Valtiontalouden tarkastusvirasto järjesti alkuvuodesta ennakointityöpajan pohjoismaisille sisarvirastoilleen. Tavoitteena oli avata uusia näkökulmia tarkastajien perinteiseen tapaan tuottaa tietoa, lisätä metoditietoisuutta sekä herättää keskustelua tarkastusviranomaisen roolista. Tarkastajat voidaan nähdä nyt entistä vahvemmin tulevaisuutta luotaavina asiantuntijoina, jotka näin lisäävät työnsä vaikuttavuutta.

Rakennamme parhaillaan ennakointityöhön liittyvää pohjoismaista yhteistyötä, joka aloitetaan syksyn 2019 aikana. Aloituskokouksen agendalla on muun muassa verkoston toimintatapojen ja yhteisten tavoitteiden määrittäminen.

Pitkän aikahorisontin näkemykselle on tarvetta valtionhallinnossa

VTV on riippumaton organisaatio, joka mandaattinsa mukaisesti tarkastaa, että valtion varoja käytetään laillisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Ensisijaisesti tuotamme tietoa eduskunnalle päätöksenteon tueksi. Toisaalta myös tarkastusten kohteena olevat valtionhallinnon toimijat hyötyvät tarkastusten huomioista ja tarkastuksissa esitetyistä suosituksista ja voivat niiden avulla kehittää toimintaansa.

Kehittävä tarkastustoiminta ja ennakointityö eivät tyypillisesti ole kuuluneet julkiseen ulkoiseen tarkastukseen, mutta tarve pitkän aikahorisontin hahmottamiseen tunnistetaan laajasti – tarkastustoiminnan viitekehystä raamittavia kansainvälisiä standardeja myöten.

Teemme työtä valtionhallinnon näköalapaikalla. Nykyrooliimme kuuluu, että arvioimme toiminnan kokonaisvaltaisuutta, jotta voimme taata julkisen toiminnan vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden aiempaa monimutkaisemmassa toimintaympäristössä.

Tarve laajentaa ja kehittää tarkastusviranomaisen roolia tunnistetaan kansainvälisesti. Julkisen ulkoisen tarkastuksen kattojärjestön INTOSAI:n standardit (The International Standards of Supreme Audit Institutions) toimivat tarkastusvirastojen toiminnan perusedellytyksenä ja viitekehyksenä. Näissä standardeissa huomioidaan ulkoisten tarkastusvirastojen merkitys ja hyöty yhteiskunnalle. Standardeissa tarjotaan perustaa myös kehittävälle tarkastusnäkökulmalle, johon tulevaisuustietoisuus ja ennakointitiedon hyödyntäminen kuuluvat olennaisesti.

Tarkastusviranomainen voi tarjota tulevaisuustietoa ja kokonaiskuvaa

Pitkän aikahorisontin tiedostaminen ja siihen varautuminen on läsnä myös varsinaisessa, perinteisessä tarkastustoiminnassa. Ydintoimintojemme eli tarkastuksen ja valvonnan lisäksi – ja toisaalta juuri niiden avulla – tarkastuksissa tuodaan esiin sellaisia näkökulmia ja kannanottoja, jotka katsovat eteenpäin. Kiinnittämällä esimerkiksi huomiota tiettyihin ilmiöihin voidaan ehkäistä riskejä tulevaisuudessa tai tukea toivottuja kehityskulkuja.

Tarkastusviranomaisella on ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä kokonaiskuva valtiontalouden hoidosta koko hallintoa poikkileikkaavalta tasolta. Tämä luo erinomaiset edellytykset muodostaa laajaa, perusteltua ja olennaista tietoa. OECD:n Supreme Audit Institutions and Good Governance -julkaisussa (2016) pääsihteerin Angel Gurrían mukaan ylimpien tarkastusviranomaisten toiminnassa on potentiaalia ylittää perinteinen tarkastusnäkökulma linkittämällä asiantuntijuutensa monitahoisemmin poliittiseen päätöksentekoon.

OECD:n julkaisussa todetaan, että julkinen ulkoinen tarkastusvirasto voi tuottamallaan tiedolla parantaa hallinnon prosesseja kolmella tavoin:

  1. systemaattisesti rakentuneisiin käsityksiinsä ja tekemäänsä tarkastustyöhön (oversight) perustuen,

  2. tarkastuksesta keräämällään lyhyen aikavälin tietämyksellään ja näkemyksellisyydellään (insight), sekä

  3. kannustamalla hallintoa tunnistamaan ja huomioimaan riskejä ja trendejä pitkällä aikavälillä, ts. ennakoimaan (foresight).

Käytännössä tulevaisuustietoinen tarkastusviranomainen voi perustehtävänsä puitteissa tunnistaa kehityskuvia tulevasta ja herätellä huomioimaan mahdollisia tulevia trendejä ja riskejä.

Tulevaisuusajattelu vaatii päämäärätietoista toimintaa

Tarkastusviranomainen ei voi velvoittaa hallintoa ennakoimaan. Tarkastuksissa voidaan kuitenkin arvioida toimijoiden ennakointivalmiuksia, konkreettista tulevaisuustyötä tai kunnianhimoa, jolla tulevaisuuskuvia on kohteessa tunnistettu, määritelty tai kategorisoitu. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarkastuskysymystä, jolla pyritään selvittämään, onko tarkastettavan asian tiimoilla puntaroitu tulevaisuusnäkökulmaa, tehty ennakointia erilaisiin metodeihin perustuen tai varauduttu erilaisiin skenaarioihin.

Samaa tuodaan esille OECD:n julkaisussa: kansallisten tarkastusvirastojen konkreettinen lähestymistapa lyhyen ja pitkän aikavälin ennakointiin on paikantaa poikkileikkaavia ongelmia sekä ennustaa menettelytapojen seurauksia ja keskipitkän ja pitkän aikavälin riskejä. Tarkastusvirastoissa voidaan tarkastushavaintojen ja nähtävissä olevan kokonaiskuvan kautta määritellä, mikä julkishallinnossa toimii ja ei.

Meillä VTV:llä työn alla ovat olleet kysymykset muun muassa siitä, tulisiko tarkastusviranomaisen tuottaa itse ennakoivaa tietoa, edellyttää sitä valtionhallinnon toimijoilta eli tarkastuskohteiltaan vai kenties käyttää tarkastuksissa erilaisia tulevaisuudentutkimuksen metodeja. Pohjoismaisen yhteistyöverkoston toiminnassa tullaan kiinnittämään huomiota näihin perustuvanlaatuisiin järjestäytymiskysymyksiin kansainvälisen yhteistyön vahvistamin, leveämmin hartioin.

Ennakointia ei ole tarkoituksenmukaista lokeroida vain yhdenlaiseksi, menetelmäriippuvaiseksi irralliseksi toimenpiteeksi. Tarkkarajaisen määrittelyn sijaan ennakointityö tai tulevaisuusajattelu voi toimia orientaationa, asennoitumisena, näkökulmana, inspiraationa tai minä vain sellaisena taustavoimana, jolla ajattelun rakennetta ja havaintoja voi laajentaa kattamaan laajemman tapahtumahorisontin.

Vaatiikin visionäärisyyttä, rohkeutta ja päämäärätietoisuutta alkaa systemaattisesti viedä tulevaisuusorientaatiota käytäntöön tarkastustyössä. Yhtä lailla se vaatii myös uskollisuutta viraston ydintoiminnolle, tarkastamiselle, joka toimii riippumattomuuden ja uskottavuuden kulmakivenä. Tulevaisuustietoisuus voi kuitenkin olla relevantti tarkastustyötä täydentävä elementti, jolla osaltaan vastataan muuttuvan ympäristön moninaisiin haasteisiin ja jonka avulla jatkossakin tuotetaan olennaista tietoa valtionhallinnon tueksi ja kehittämiseksi.

Teksti perustuu Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehdessä 1/2019 julkaistuun katsaukseeni ”Tulevaisuustietoisuus valtiontalouden tarkastusviranomaisen toiminnassa”.

Kategoriat