Suomessa on asetettu puukerrostalorakentamiselle kunnianhimoisia politiikkatavoitteista 1990-luvulta alkaen. Tällainen rakentaminen ei kuitenkaan ole edistynyt toivotulla tavalla.
Kirjoittaja
Matti Vedenkannas
Johtava lainsäädäntöasiantuntija, OTT, VT
Tarkastus
Hallitusohjelmissa puurakentamista on pyritty edistämään 1990-luvulta alkaen. Puurakentamisen ohjelmassa 2016–2022 tavoitteena on, että rakennettavista asuinkerrostaloista peräti 46 prosenttia olisi puurakenteisia vuonna 2025. Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan.
Hiilineutraaliustavoitteet ovat myös lisänneet puurakentamisen kysyntää vientimarkkinoilla. Toistaiseksi vienti on kuitenkin ollut vähäistä.
Suomessa sosiaalisella asuntorakentamisella (ARA-tuotannolla) on ollut keskeinen merkitys puukerrostalorakentamisen yleistymisessä. ARA-rahoitettuja puukerrostaloja on vuodesta 2015 alkaen toteutettu vuosittain 2–5 hanketta (200–300 asuntoa).
VTV on selvittänyt aihetta äskettäin julkaistussa tarkastuksessaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA asuntopolitiikan toimeenpanijana sekä tarkastuksen taustamuistiossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA omistusasumisen ja puukerrostalorakentamisen edistäjänä.
Puurakennushankkeet ovat liian kalliita
Puukerrostalorakentamisen yleistymistä rajoittaa rakennusalan yleinen konservatiivisuus. Usein suuret puukerrostalohankkeet ovat niiden toteuttajille ensimmäisiä koerakentamiskohteita. Alalla pyritään yleensä välttämään riskejä ja pitäytymään koetelluissa materiaaleissa.
Myöskään puurakentamisen teolliset prosessit eivät vielä ole riittävän tehokkaita. Lisäksi puurakenneosien toimittajat ovat tällä hetkellä varsin pieniä yrityksiä, joiden kyky vastata mahdollisista virheistä on rajallinen. Ongelmana on myös se, että kilpailu ei toimi puukerrostalorakentamisessa.
Puurakentamisen yleistymistä rajoittavat myös betonirakentamista korkeammat rakennuskustannukset. Erityisesti pääkaupunkiseudulla puurakennushankkeet voivat nykyisellä korkealla kustannustasolla olla liian kalliita toteutettaviksi ARA-rahoituksella.
Keskeinen haaste on saada puurakentaminen osaksi perusasuntorakentamista
Suurten rakennusliikkeiden nykyistä suurempi kiinnostus puukerrostalourakoihin vakiinnuttaisi todennäköisesti rakentamisen käytäntöjä ja edistäisi puun hyödyntämistä materiaalina. Samalla puukerrostalorakentamiseen voisi syntyä toimivat markkinat.
Tällä hetkellä puurakentamisessa on käytössä paljon erilaisia vakiintumattomia teknisiä ratkaisuja. On työlästä varmistaa, että tällaiset ratkaisut ovat kestäviä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Standardoidun rakennustekniikan kehittyminen voisi lisätä puurakentamisen tarjontaa. Haasteena on myös puukerrostalohankkeiden pitkä läpivientiaika. Sen lyhentäminen tehostaisi puurakentamista ja alentaisi rakennuskustannuksia.
Myös kilpailuttamisen käytäntöjä voidaan kehittää. Eräs mahdollisuus on laatia tarjouspyyntö siten, että hankinnan kohteen tarkan kuvauksen asemasta siinä määritetään hankintayksikön tavoitteet. Tällöin tarjoajille jää mahdollisuus valita kohteeseen parhaiten soveltuva toteutustapa eikä heidän käsiään sidota tarpeettomasti. Hankkeet voidaan myös toteuttaa kokonaisvastuurakentamisen urakoina (KVR), joissa urakoitsija huolehtii koko rakennushankkeen toteuttamisesta. Tällöin urakoitsija pystyy tarjoamaan rakennuskohdetta yritykselle sopivalla ratkaisuilla.
Tällä hetkellä haasteena on saada puurakentaminen vakiintuneeksi osaksi perusasuntorakentamista, jolloin se ei perustuisi enää yksittäisten pilottihankkeiden toteuttamisen.
ARA-rahoitteisten vuokrapuukerrostalojen rakentamiseen on mahdollista saada korotettua käynnistysavustusta. Avustuksella sinällään on puurakentamista edistävä vaikutus. Ei ole kuitenkaan selvää, miten merkittävä tämä kannustinvaikutus on rakennuksen materiaalia valittaessa.
