Siirrymme Valtiontalouden tarkastusvirastossa uuden strategiamme myötä ilmiöpohjaiseen toimintaan. Jatkossa emme enää katsele toimintaamme ainoastaan tarkastuslajien tai valvontatehtävien kautta vaan lähdemme liikkeelle yhteiskunnan ilmiöistä. Työmme valjastetaan ilmiöpohjaisten vaikuttavuusalueiden käyttöön. Käsittelemme tässä blogisarjassa tarkastustyön ja toimintaympäristön muutoksia VTV:n uudistuvan strategian kautta.
Kirjoittaja
Tarkastustiedon käyttäjät ja muut sidosryhmämme ovat meille tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpiä. Tavoitteenamme on avoin ja jatkuva vuorovaikutus. Uuden strategiamme johdosta uudistamme myös organisaatiotamme. Muutoksen yhteydessä siirryn uuteen tehtävään johtamaan Kestävä julkinen talous -vaikuttavuusaluetta. Nimi itsessään kertoo jo perimmäisestä tavoitteesta, julkisen talouden kestävän hoidon turvaamisesta. Vaikuttamisen ytimessä on finanssipolitiikka sekä ne hallinnon toiminnot, jotka vastaavat valtion ja julkisen talouden suunnittelusta sekä investointien, omaisuuden ja rahoitusriskien hallinnasta.
Säännöstö ei korvaa ennakoivaa julkisen talouden riskien tunnistamista
Finanssipolitiikan valmistelulla on luonnollisesti keskeinen rooli kestävän julkisen talouden rakentamisessa, ja arvioimme myös itse finanssipolitiikkaa erityisesti sitä koskevan EU:n ja kansallisen säännöstön näkökulmasta. Sitä toteuttaa riippumaton finanssipolitiikan valvonta, joka on osoitettu lainsäädännössä VTV:n tehtäväksi. Valvonnalla edistetään julkisen talouden vastuullista hoitoa ja tuetaan sääntöperustaisen finanssipolitiikan toimivuutta. Säännöstöllä ei kuitenkaan ratkaista kaikkea, ja esimerkiksi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden näkymä jää siinä katveeseen.
Pyrimmekin pitämään katseemme pidemmällä ja suuntaamaan niin valvontaa kuin tarkastustakin ennakoivasti pitkän aikavälin riskeihin. Riskejä syntyy väestön ikääntymisen tuoman kestävyyspaineen lisäksi myös ehdollisista ja piilevistä vastuista kuin korkotason nousustakin. Omassa tarkastus- ja valvontatyössämme panostamme erityisesti vaikutusten arvioinnin analytiikkaan.
Elinikäinen oppiminen on todellisuutta myös meillä tarkastusvirastossa. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja samalla kun tarkastamme, valvomme, sparraamme tai toimimme asiantuntijoina, opimme paljon myös asiakkailtamme ja kumppaneiltamme. Toivon, että tulevaisuudessa VTV on yhä useammin valtionhallinnon kehityksen tukena myös muutoin kuin osana tarkastuksiaan. Haluamme olla läsnä jo silloin, kun uudistuksia vasta valmistellaan.
Päättäjän tilannekuvan on oltava kunnossa
Suomen valtio on merkittävien investointitarpeiden edessä. Valtion väyläomaisuuteen on kertynyt korjausvelkaa, uusinvestointien tarve on merkittävä, ja erityisesti puolustusvoimien suorituskyvyn turvaaminen edellyttää suuria strategisia panostuksia jo tulevalla vaalikaudella. Kun näin merkittävistä hankinnoista päätetään, on päättäjän tilannekuvan oltava kunnossa. Usein esimerkiksi investointien elinkaarikustannukset jäävät vähemmälle huomiolle, elleivät peräti pimentoon. Me olemme valmiita rakentamaan tietopohjaa tarkastustiedolla ja eduskunta onkin tärkein asiakkaamme ministeriöiden ja virastojen ylimmän johdon ohella.
Yksittäisten hankkeiden lisäksi on tärkeää seurata, annetaanko valtiontaloudesta ja julkisesta taloudesta ylipäänsä kattava kuva. Valtion toimintojen eriyttäminen yhtiömuotoon on nakertanut nykyisen, paljolti budjettitalouteen keskittyvän valtion talousraportoinnin merkitystä, ja konsernitasoiselle tiedolle on yhä suurempi tarve. Toisaalta kaikki oleellinen ei aina näy laajastakaan tilinpäätöksestä, ja siksi taseen ulkopuolisten vastuiden ja niiden riskien kattava tunnistaminen ja raportointi kaipaavat oman huomionsa.
Rahoitusmarkkinoiden vakaudella on merkitystä myös valtiontalouden kannalta. Tämä on nähty viimeksi 1990-luvulla, jolloin pelkästään pankkikriisin suora kustannus valtiontaloudelle nousi pankkituen muodossa noin 8 miljardiin euroon. Onnistunut rahoitussääntely ja valvonta sekä kriisitilanteisiin valmistautuminen tulee varmistaa myös ulkoisen tarkastuksen keinoin. Tätä teemme tarkastusvirastossa, mutta tarkastusoikeutemme rajat tulevat samalla vastaan. Suomi on yksi niistä harvoista EU-maista, joissa kansallisen keskuspankin ja siihen kytkeytyvien tahojen toiminta on jäänyt täysipainoisen ulkoisen tarkastuksen ulkopuolelle.
