Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano

Tarkastuksen kohteena oli Suomen Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä saama rahoitus, joka on kohdistettu Suomen kestävän kasvun ohjelman sekä kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin käyttötarkoituksiin. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteena on vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä.

Varainhoidosta vastaavat viranomaiset ovat noudattaneet tukivälineestä maksettavaa rahoitusta koskevia EU-normeja ja kansallista lainsäädäntöä. Hallinnollinen kehikko on mutkikas, mutta lainsäädäntö määrittelee varsin selkeästi eri osapuolten roolit ja vastuut. Virheriskiä lisää se, että EU-komissiolle tehtävää raportointia varten kerätyt tiedot on siirretty keskitettyyn tietojärjestelmään pääosin manuaalisesti eikä tiedonsiirtoihin ole voitu rakentaa automaattisia kontrolleja.

Tarkastuksen mukaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen yhteiset indikaattorit kuvaavat vain pientä osaa Suomen kansallisista tavoitteista. Kansallisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja raportointia ei ole järjestetty niin, että olisi mahdollista seurata ja arvioida Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien kansallisten tavoitteiden toimeenpanon vaikuttavuutta kaikilta osin. Siksi ei myöskään voida seurata suunnitelman toimeenpanon vaikuttavuutta kokonaisuutena ja todentaa, mitä suunnitelman toimeenpanolla on saatu aikaan. Lisäksi tukiviranomaisten rahoittamien hankkeiden tuloksellisuuden hallinnassa on haasteita, jotka liittyvät hankkeiden tavoitteiden ja indikaattorien määrittelyyn, toteutuksen suunnitteluun sekä vaikuttavuuden todentamiseen.

Tarkastusviraston suosituksen mukaan valtiovarainministeriön tulisi varmistaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelman ja kansallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta, raportointi ja jälkiarviointi toteutetaan kokonaisuutena siten, että voidaan muodostaa kokonaiskuva tavoitteiden toteutumisesta.