Jälkiseurantaraportti: EU-asioiden valmistelu ja yhteensovittaminen valtioneuvostossa

Ministeriöt ovat kehittäneet edelleen EU-asioiden kansallista yhteensovittamista muun muassa parantamalla EU-asioita koskevaa koordinaatiota. Myös EU-vaikuttamista koskevat strategia-asiakirjat ovat muuttuneet tiiviimmiksi ja kohdennetuimmiksi. Merkittäviä uusia toimenpiteitä kansallisten vaikutusarviointien lisäämiseksi ja aikatauluttamiseksi ei ole tehty.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan EU-asioiden valmistelu ja yhteensovittaminen valtioneuvostossa -tarkastuksesta (2/2016). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.

Tarkastuksessa selvitettiin, luoko EU-asioiden kansallinen valmistelu edellytykset sille, että Suomi vaikuttaa tehokkaasti säädösvalmisteluun ja päätöksentekoon unionin toimielimissä. Tarkastuksen perusteella EU-asioiden kansallinen valmistelu ja yhteensovittaminen hoidetaan pääsääntöisesti asianmukaisesti, mutta tarkastuksessa havaittiin myös useita kehittämiskohteita. Tarkastuksen suositukset käsittelivät strategia-asiakirjojen sisältöä, ministeriöiden koordinaatiomenettelyjä, ministeriön johdon yhteyttä vastinpareihin EU:ssa ja keskeisissä jäsenvaltioissa, kansallisten vaikutusarvioiden laadintaa sekä virkamiesten EU-kokemuksen hankkimista ja palaavien virkamiesten työtehtävien suunnittelua.

Jälkiseurannassa havaittiin, että ministeriöt ovat lisänneet EU-asioita koskevia koordinaatiomenettelyjä sisäisesti ja välillään. EU-vaikuttamista koskevat strategia-asiakirjat ovat muuttuneet jossain määrin tiiviimmiksi ja kohdennetuimmiksi. Valtioneuvoston kanslia on korostanut kansallisten vaikutusarvioiden merkitystä, mutta konkreettisia uusia toimenpiteitä kansallisten vaikutusarviointien lisäämiseksi ja aikatauluttamiseksi on melko vähän. Ministeriöt ovat kehittäneet menettelyitä EU-tehtävistä palaavien virkamiesten osaamisen hyödyntämiseksi ja uran suunnittelemiseksi.

Ministeriöt ovat selvimmin kehittäneet toimintaansa kahden suosituksen suuntaisesti. Nämä suositukset käsittelivät ministeriöiden koordinaatiomenettelyjä ja EU-kokemuksen hankkimista ja osaamisen hyödyntämistä. EU-avaintavoiteasiakirjaa koskevan suosituksen suuntaista kehitystä on tapahtunut jossain määrin ja suositus kansallisen vaikutusarvioinnin kehittämisestä on toteutunut vain vähän.

Kategoriat