Julkistalouden kestävyyden arviointi on keskittynyt tähän mennessä pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen. Arviointimenetelmiä olisi tarpeen laajentaa.
Tarkastuksessa arvioitiin valtiovarainministeriön tuottamia kestävyysvajelaskelmia ja niiden raportointitapoja. Lisäksi tarkastettiin, ovatko kestävyysarviot laadittu oikein ja onko niistä raportoitu tieto kattavaa siten, että kestävyydestä annettavaa tietoa voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin talouspolitiikan valmistelussa. Lisäksi tarkasteltiin, miten kestävyysindikaattorit sopivat finanssipolitiikan ohjaukseen.
Kestävyysvaje ja julkisen talouden kestävyys ovat olleet vuosien ajan vahvasti esillä talouspoliittisessa keskustelussa. Kestävyysvaje julkisen talouden kestävyyttä kuvaavana indikaattorina on ollut merkittävässä roolissa finanssipolitiikan mitoituksen sekä rakenteellisten uudistusten perusteluissa. Siten tarkastusaiheen valtiontaloudellinen merkitys on erittäin suuri.
Kestävyyden mahdollisimman monipuolinen arviointi on tärkeää, jotta informaatiota voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää julkista taloutta koskevassa päätöksenteossa. Kestävyysindikaattoreiden epävarmuus on suurta, joten niitä ei voi käyttää täsmällisinä mittareina. Kestävyysarviot sopivatkin luonteeltaan parhaiten julkisen talouden tilannekuvan luomiseen ja rakenteellisten uudistusten tarpeen arviointiin.
Tarkastuksen mukaan kestävyysarviointi on keskittynyt valtiovarainministeriössä pitkälti pitkän aikavälin kestävyysvajeindikaattoriin. Kestävyyden säännöllistä arviointia ja raportointia tulisi siten kehittää. Erityisesti tietosisältöä tulisi laajentaa kattamaan muun muassa noin 15 vuoden päähän ulottuvan kestävyysindikaattorin, joka on vakiintuneessa käytössä esimerkiksi EU-komission ja Ruotsin hallituksen raportoinnissa.
Tarkastuksen perusteella valtiovarainministeriön kestävyysarviot on laadittu huolellisesti ja korkealla asiantuntemuksella. Tarkastuksessa havaittiin kuitenkin joitakin ongelmia tietojen laadussa koskien erityisesti ikäsidonnaisten menojen kehitysarvioiden mallinnuksia. Tämän takia tarkastusvirasto suosittaa, että valtiovarainministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa huolehtii laskentamenetelmien ja mallinnusten ajantasaisuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Lisätietoja
