VTV pitää tarkoituksenmukaisena, että rahankeräyksiä koskevaa lupamenettelyä sujuvoitetaan ilmoitusmenettelyksi.
VTV on antanut sisäministeriölle lausunnon rahankeräystä uudistavan työryhmän ehdotuksesta. VTV pitää tarkoituksenmukaisena rahankeräyksiä koskevan lupamenettelyn huomattavaa sujuvoittamista ilmoitusmenettelyksi. Lupatarpeen vähenemisestä huolimatta uutena käytäntönä suunnitellut alle 10 000 euron pienkeräykset kuitenkin edellyttäisivät valvontaresursseja myös tulevaisuudessa. Lisäksi monien lakisääteisten ja julkisten tehtävien toteuttamiseen tarvittaisiin ehdotuksen perusteella edelleen huomattava määrä rahankeräyslupia.
Rahankeräyslain muuttaminen on perusteltua teknologian yleisen kehityksen hyödyntämismahdollisuuksien vuoksi. Myös uudet maksutavat ja niiden kansainvälinen kehitys sekä virtuaalivaluuttojen yleistyminen luovat tarvetta säädösmuutoksille. Teknistä kehitystä tulee kuitenkin seurata edelleen tarkoin ja varautua muuttamaan säädöksiä tarpeen mukaan.
VTV:n käsityksen mukaan tarvitaan säännöksiä ja ohjeistusta siitä, miten käytännössä käsitellään ja realisoidaan sellaisia varallisuuseriä, jotka saadaan muutoin kuin perinteisenä rahana tai jotka tilitetään pankkitilille teknisen operaattorin tai muun palveluntuottajan välityksellä. Rahankeräyksen suhdetta muihin varainhankinnan muotoihin kuten vastikkeellisiin arpajaisiin ja myyjäisiin olisi tarpeen selventää ja tuoda esille lainsäädännössä nykyistä tarkemmin. Rahankeräyslaissa voitaisiin myös ottaa huomioon yksityishenkilöiden julkinen katukerjääminen, joka on yleistynyt.
Lakimuutosten yhteydessä voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, onko tarpeen edellyttää rahankeräyslupia enää ainakaan kaikilta niiltä julkisilta toimijoilta, jotka toteuttavat lakisääteisiä tehtäviään ja joiden toimintatapaan kuuluu jo lähtökohtaisesti lahjoitusten ja sponsorirahojen vastaanottaminen.
Pienkeräysryhmiä saattaa syntyä huomattava määrä, mikä aiheuttaa keräysten valvojalle hallinnollista työtä. Vastuukysymyksiä voi syntyä siitä, ettei tällaisilla vapaamuotoisilla ryhmillä välttämättä ole johtoa eikä päätöksentekojärjestelmää. Tästä aiheutuu myös väärinkäytösten mahdollisuus. Lisäksi pienkeräykset, yksityishenkilöiden mukaantulo kerääjinä ja uusien säännösten tulkinnanvaraisuus todennäköisesti lisäisivät neuvontatarvetta huomattavasti nykyisestä.
Koska rahalahja voidaan maksaa myös esimerkiksi älypuhelimella, laissa tulisi mainita, ettei tällainen lahjoitus ole kolehtia tai muu vastaava rahalahja, vaan että se kuuluu maksutavan perusteella rahankeräyslain soveltamisalaan. Tiedotusvälineissä on kuitenkin toistunut usein yleinen käsitys, että kolehti voidaan maksaa myös kännykällä. Älypuhelimen käytön yleistyessä myös perinteiset kolehtirahat tulevat näin ollen rahankeräyslain soveltamisalan piiriin ja lisäävät tästä aiheutuvaa hallinnollista työtä.
Ehdotuksessa on käsitelty keräysvarojen käyttötarkoituksia ja säilyttämistä sekä erillään pitoa muista varoista. Epäselväksi kuitenkin jää onko keräysvarat käytettävä ja missä ajassa, vai voiko rahaa kerätä tulevaisuuden tarpeita varten ja esimerkiksi sijoittaa tuloa tuottavasti ennen käyttöä tai voiko keräysvaroja jättää kokonaan käyttämättä esimerkiksi pääomituksena, jolloin ne palvelevat toimijan tehtävien toteuttamista vain välillisesti.
Lisätietoja
Liitetiedostot
