Näkökulmia kestävään kaivostoimintaan Suomessa

Suomessa, EU:ssa ja maailmalla käydään keskustelua kaivostoiminnan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Kaikilla näillä kaivostoiminnan kestävyyden osa-alueilla voi olla merkitystä valtiontalouden kestävälle hoidolle.

Kaivostoiminnan ekologisella kestävyydellä ja ympäristönsuojelulla on ollut 2010-luvulla huomattava merkitys hallitusohjelmissa ja politiikkaohjelmissa: vuonna 2010 julkaistussa Suomen mineraalistrategiassa sekä vuonna 2013 valmistuneessa kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelmassa. Kokemukset erityisesti kaivosalan itsesääntelyyn perustuvasta Kestävän kaivostoiminnan verkostosta ja sen kehittämästä kaivosvastuujärjestelmästä ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Lähes kymmenen vuotta vanhat strategiat ja toimintaohjelmat eivät välttämättä enää ohjaa toimintaa ja niitä tulisikin päivittää tai uudistaa. Kiertotalouden politiikkatavoitteita toteuttavia kaivostoiminnan kiertotalousratkaisuja voidaan edistää esimerkiksi pilotoinneilla, julkisilla hankinnoilla ja materiaalien tuotteistamisella.

Suomessa on pyritty parantamaan akkumineraalien ja -teollisuuden jalostusarvoa. Tämä on myös valtion omistaman Suomen Malmijalostus Oy:n keskeinen tavoite. Yhtiön myötä valtio on tullut uudestaan merkittäväksi kaivosteollisuuden omistajaksi.

Voidakseen toimia menestyksekkäästi kaivosyrityksen on saavutettava paikallisyhteisön hyväksyntä eli niin sanottu sosiaalinen toimilupa (SLO, Social Licence to Operate). Meneillään olevan kaivoslakiuudistuksen yhteydessä paikallisyhteisön hyväksynnän saavuttamista edistävät toimintamallit otetaan ilmeisesti aiempaa enemmän huomioon velvoittavassa lainsäädännössä.

Suomessa on aiemmin hylätty ja suljettu kaivoksia menetelmillä, jotka eivät vastaa nykyajan ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia. Tällä hetkellä on meneillään useita eri kaivostoiminnan ympäristövastuuseen liittyviä sääntelyuudistuksia. Parhaillaan suljetaan uudenlaisin menetelmin vuonna 2015 konkurssiin ajautunutta Hituran kaivosta, johon on käytetty yli 21 miljoonaa euroa budjettirahoitusta. Hituran sulkeminen voi toimia vertailukohtana esimerkiksi uudistettaessa vakuuksien riittävyyden ja toissijainen vastuun arviointiin liittyvää sääntelyä. Valtion vastuiden kannalta olisi myös toivottavaa, että konkurssilain uudistus julkisoikeudellisen ympäristövastuun osalta etenisi.

Julkaisu ei ole tarkastuskertomus eikä sisällä tarkastusviraston suosituksia. Hankkeessa tehtiin huomattava määrä kaivos- ja mineraalialan asiantuntijoiden haastatteluja ja saatiin kaivosyhtiöiltä ja asiantuntijoilta tietoa myös kirjallisesti. Julkaisua hyödynnetään kaivospolitiikan ja -toiminnan tarkastustarpeiden arviointiin.

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-504-7