Solidium Oy

Tarkastusviraston kannanotot

Valtion kokonaan omistama Solidium Oy on kansallinen omistusyhteisö. Solidiumin toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa. Valtio-omistajan yhtiölle määrittämänä toimintamallina on toimia vähemmistöomistajana salkkuyhtiöissä ja aktiivisen omistajuuden keinoin sekä pitkäjänteisenä ankkuriomistajana edistää omistamiensa yhtiöiden arvonkehitystä. Joulukuussa 2014 Solidium oli vähemmistöomistajana 12 pörssiyhtiössä ja Solidiumin omistamien osakkeiden arvo 31.12.2014 oli noin 7,6 miljardia euroa.

Tarkastus kohdistui Solidium Oy:n toimintaan ajanjaksolla 1.1.2009–4.3.2015. Tarkastuksen tavoitteena oli saada perusteltu näkemys siitä, miten Solidium Oy on osakesalkkuansa muokkaamalla (ostot, myynnit, osakejärjestelyt) ja muulla toiminnallaan täyttänyt valtion toimiohjeessa Solidiumille asettamat tehtävät ja tavoitteet. Tarkastuksessa yhtiön toimintaa on arvioitu suhteessa niihin tavoitteisiin ja kriteereihin, jotka valtio on yhtiölle asettanut.

Valtioneuvoston päätöksellä 21.10.2008 luovutettiin Solidium Oy:lle apporttina noin 5,4 miljardin yhtiöomaisuus. Solidiumin toiminnan kautta tavoitteena oli yhteiskunnan kannalta tärkeiksi arvioitavien uusien osakeomistusten hankkiminen ja toisaalta nykyisten osakeomistusten säilyttäminen ja arvon kasvattaminen sekä markkinaolosuhteiden niin mahdollistaessa myös omistusten vähentäminen. Lisäksi taustatavoitteena oli etäännyttää salkkuyhtiöiden yhtiöiden omistajaohjaus kauemmas varsinaisesta päivänpoliittisesta päätöksenteosta.

Solidiumin tehtävänä on muun ohella sijoittaa varoja yrityksiin, joilla katsotaan olevan kansallista merkitystä. Valtio-omistaja on antanut Solidiumille valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltävinä olleet yhtiökohtaiset toimiohjeet. Solidium noudattaa omassa toiminnassaan näitä ohjeita, mutta ei toimi poliittisten toiveiden viestinviejänä, vaan antaa oman perustellun näkemyksensä asioista salkkuyhtiöilleen.

Yhtiön osakesalkku on merkittävä osa valtion varallisuutta ja Solidiumin valtiolle tulouttama vuosittainen voitonjako on valtiolle tärkeä tulonlähde. Vuonna 2014 Solidium maksoi voitonjakona valtiolle noin 1,1 miljardia euroa. Tämän lisäksi Solidium on alkuvuodesta 1.1.–4.3.2015 maksanut pääomanpalautuksena voitonjakoa 440 miljoonaa euroa.

Solidiumin työ on salkkuyhtiöihin vaikuttamista, mikä korostaa rahavirtojen ohella luottamuspääoman merkitystä

Tarkastuksessa havaittiin, että vaikka Solidiumin arvo valtiolle näkyvimmin konkretisoituu voitonjaon kassavirtana ja osakesalkun euroissa ilmaistuna markkina-arvona, niin Solidiumin varsinaisen toiminnan tärkeys ja arvo ilmenee salkkuyrityksiin kohdistuvassa työssä niin yritysten toiminnan tukijana kuin haastajana kannattavaan kasvuun. Solidium on toimintansa aikana pyrkinyt vakiinnuttamaan asemansa salkkuyhtiöissä omistajana, joka pitkäjänteisesti haluaa auttaa yritysten tuloksellisuuden parantamista.

Solidium on täyttänyt tuloutusvaateen – tuottotavoitetta ei ole asetettu

Solidiumille ei ole asetettu numeromääräistä tuottotavoitetta tai kannattavuustavoitetta, vaan valtion tuotto-odotukset konkretisoituvat tuloutusvaateina valtiolle. Solidium on täyttänyt voitonjaollaan valtion tuloutusvaateet. Tuloutusvaade on kuitenkin tavoite, joka ei yksin tue pitkäjännitteisesti Solidiumille asetettua perustehtävää.

Solidium Oy:n perustehtävänä on vahvistaa kotimaista omistusta ja kasvattaa omistustensa arvoa sekä edesauttaa omistamiensa yhtiöiden kehitystä ja kasvua. Solidiumin perustehtävänä ei ole tulouttaa tasaista ja mahdollisimman suurta voitontuloutusta valtiolle, mutta mahdollisuudet ja edellytykset tähän syntyvät perustehtävän hyvästä hoidosta.

Solidium on sijoitus- ja omistajayhtiö, joka ei käy ja jonka ei kuulu käydä aktiivista osakekauppaa pelkästään osakkeista saatavan osinko- tai myyntituoton maksimoimiseksi. Solidium käy kauppaa ja osallistuu salkkuyhtiöidensä osakeanteihin ensisijaisesti vahvistaakseen ja vakauttaakseen kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaakseen osakeomistuksensa taloudellista arvoa. Osakeomistusten myyminen on normaalia salkunhoitoa etenkin jos myynnit toteutetaan nouseviin kursseihin, mutta Solidium voi joutua myymään omistamiaan osakkeita myös valtion vaatiman voitonjaon mahdollistamiseksi.

Valtio-omistaja on antanut Solidiumille yhtiökohtaiset toimiohjeet. Tarkastuksen perusteella Solidium on noudattanut omassa toiminnassaan näitä ohjeita. Solidiumilta edellytetään vaikuttamista salkkuyhtiöiden arvonkehitykseen aktiivisen omistajuuden keinoin. Solidiumin strategiana on sekä tukea että edellyttää salkkuyhtiöiltä tuloksellisuutta. Salkkuyhtiöiden hallitusvalinnat ovat Solidiumille keskeisin vaikutuskanava. Solidiumin tulkinta aktiivisen omistajuuden keinoista on käytännössä selvimmin konkretisoitunut toimintana salkkuyhtiöiden nimitystoimikunnissa.

Sampoa lukuun ottamatta Solidiumin johdon tai hallituksen jäsen on kaikkien salkkuyhtiöiden nimitystoimikunnassa, joista noin puolessa puheenjohtajana. Solidiumin omistajana käyttämiä suorempia vaikutuskeinoja salkkuyhtiöiden kehitykseen ovat olleet yritys- ja rakennejärjestelyihin osallistumiset, joissa Solidiumilla on ollut merkittävä osuus mm. Kemiran, Outokummun ja Rautaruukin järjestelyissä.

Luottamuspääoman ylläpitäminen ja kasvattaminen salkkuyhtiöiden ja Solidiumin välillä on Solidiumin oman tuloksellisen toiminnan ja sen edellytysten kannalta oleellista ja tärkeää.

Toimiohjeen edellyttämää kustannustehokkuusmittaria ei ole ollut käytössä Solidiumin seurannassa

Omistaja ei ole asettanut yksiselitteistä tavoitetta Solidiumin hallinnointikulusuhteelle tai muuta kustannustehokkuusmittaria. Solidium on pitänyt yhtiön hallinnointikulusuhteen koko toimintaajan alle yhden promillen. Solidiumin kulurakenne vastaa sitä arviota, minkä yhtiö omistajalle esitti Solidiumin toimintaa aloitettaessa. Hallinnointikuluvertailussa suhteessa muihin vastaavan luonteisiin toimijoihin Solidium sijoittuu hyvin. Kustannustehokkuuden arviointia vaikeuttaa se, että toimiohjeen edellyttämää kustannustehokkuusmittaria ei ole ollut käytössä Solidiumin seurannassa.

Uskottava ankkuriomistajuus edellyttää jatkuvan työn lisäksi riittävää kokoa ja kapasiteettia

Valtio-omistajan sitoutuminen pitämään kiinni Solidiumin liiketoiminnallisen riippumattomuuden ja päätöksenteon itsenäisyydestä on edellytys sille, että Solidium voi päättää ja viedä eteenpäin myös vaikeita salkkuyhtiöiden rakennejärjestelyjä.

Suomi on pieni periferiamarkkina, joka kärsii suhteellisesti isoja markkinoita enemmän, jos kansallisesti merkittävä yhtiö lähtee Suomesta tai lopettaa merkittävän osan liiketoiminnastaan.

Suomessa ei juuri ole Solidiumin mittaluokan toimijoita, jotka toimisivat kansallisen intressin näkökulmasta pitkäjänteisinä omistajina. Solidium eroaa aktiivisemmin osakekauppaa käyvistä niin sanotuista portfoliosijoittajista siinä, että Solidium pyrkii tukemaan pitkäaikaisena sijoittajana salkkuyrityksiään myös tilapäisten vaikeuksien yli. Esimerkiksi Solidiumin osallistuminen osakeantiin saattaa käytännössä varmistaa osakeannin onnistumisen, vaikkei yrityksen kurssi ja tilanne nopeasti paranisikaan.

Solidiumin oma pääoma oli 30.6.2009 noin 5,7 miljardia euroa ja 31.12.2014 noin 4,0 miljardia euroa. Oman vahvan taseen ylläpitäminen on konkreettinen edellytys sille, että Solidiumin toimintakyky säilyy. Solidiumin ja valtion on pidettävä huolta Solidiumin riittävistä taseresursseista, jotta se on ulospäin uskottava toimija ja pystyy tarpeen tullen nopeasti tekemään uushankinnan tai rahoittamaan salkkuyhtiöitään. Ratkaiseva merkitys tulevien toimintaedellytysten ja toiminnan suuntaamisen kannalta on se, kuinka paljon osakkeiden myyntituotoista valtio jättää Solidiumin käyttöön.

Riskinä on, että Solidium ajetaan kansallisvarallisuuden pitkäjänteisestä hoitajasta lyhytjänteiseksi osakkeiden myyntikonttoriksi kattamaan budjettitalouden tulovajetta

Valtion budjettitalouden tulopohjan pieneneminen on vuoden 2014 aikana ilmennyt valtion kasvaneina ja osin ennakoimattomina tuloutusvaateina.

Pitkäaikaisena sijoittajana Solidiumin on pystyttävä vastaamaan omistusosuutensa mukaisesti salkkuyhtiöidensä pääomahuollosta ja osallistumaan yhtiöidensä rahoitusjärjestelyihin. Tämä korostaa yhtiöiden ja markkinoiden seurannan tärkeyttä ja ennakoinnin tarvetta Solidiumin rahavarojen ja taseen hallinnassa sekä ostojen ja myyntien sekä yritysjärjestelyjen suunnittelussa. Osakeyhtiömuoto antaa edellytykset talousarviomenettelyä nopeampaan päätöksentekoon. Päätöksentekoa tukemaan Solidium rakentaa asiantuntevaa valmisteluorganisaatiota tukeakseen nopeaa reagointia. Yhtiön päätöksentekojärjestelmää tasapainottaa ja täydentää sekä joskus hieman hidastaa velvollisuus hakea talouspoliittisen ministerivaliokunnan kanta, ennen kuin yhtiön hallitus voi tehdä tiettyjä osaketransaktioita koskevia päätöksiä.

Valtiolla on ollut tarve varmistaa, että budjettitalouteen tuloutettavat tuotot ovat riittävän suuria ja mahdollisimman hyvin ennakoitavia. Tavoitteena on tasainen tuloutus valtiolle. Valtio on ohjeistanut Solidiumin tehtävät ja tavoitteet ja ohjeet määrittävät muun muassa vähimmäistuloutuksen määrän.

Solidium on toimintansa aikana tulouttanut valtiolle voitonjakona 1,8 miljardia euroa enemmän kuin se itse on saanut salkkuyhtiöiltään voitonjakona. Yhteenlasketut myyntitulot ovat olleet 3,5 miljardia euroa ja kirjanpidollinen myyntivoitto noin 1,3 miljardia euroa. Osakkeiden myyntitulot ovat olleet noin 2,3 miljardia euroa suuremmat kuin osakkeiden ostomenot. Osakkeiden myynnin myötä menetetään samalla niistä saatavat osingot.

Kun monesta muusta valtion tulolähteestä saatava tulovirta on pienentynyt, niin riski siihen, että Solidiumista otetaan pääomanpalautuksina tuloja valtion talousarvioon määriä, jotka heikentävät Solidiumille asetettujen muiden tavoitteiden saavuttamista, on kasvanut.

Solidiumiin marraskuussa 2008 apporttina siirretty valtion osakeomistus kirjattiin Solidiumin taseen pysyviin vastaaviin. Vastakirjauksena taseen vastattavissa oli alun perin 5,1 miljardin euron suuruinen sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto. Tämä mahdollistaa valtiolle joustavan tavan nostaa voitonjakona itselleen tarvittavaksi katsottu rahamäärä, sillä osakeyhtiölain mukaan sallittuja tapoja jakaa yhtiön varoja ovat varsinaisen voitonjaon lisäksi muun muassa varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta.

Edellä kuvattu menettely voi kuitenkin hämärtää voitonjaon käsitettä: valtio voi tulouttaa itselleen vuosittaisena voitonjakona tilikauden voitosta ja aiempina tilikausina kertyneistä voittovaroista maksettavan osingon, ja lisäksi syödä yhtiön omaa pääomaa kirjaamalla pääoman palautusta
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Rahasto on kirjanpidollinen pääomaerä. Solidiumilla ei ole kassassaan rahaston osoittamaa rahamäärää, vaan rahastoon kirjattu määrä on sijoitettuna osakkeisiin, minkä vuoksi tuloutus valtiolle edellyttää yleensä Solidiumilta osakemyyntejä rahan hankkimiseksi voitonjakona maksettavaan pääomanpalautukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa osinkovirtaa tuottavan varallisuuden realisoimista talousarviotalouden katteeksi.

Solidiumin pääomanpalautusten vaihtoehtoiskustannuksena voitaneen pitää pääomapalautuksen osalta valtion velan korkokustannusta. Arvioitaessa ja asetettaessa tavoitteita Solidiumin tuloutuksille valtion talousarviotalouteen olisi perusteltua toteuttaa kokonaistaloudellinen analyysi tavoiteltujen hyötyjen ja kustannusten suhteesta.

Solidiumin vieras pääoma vähentää julkisyhteisöjen velkaantumismahdollisuuksia

Solidium on ottanut 950 miljoonaa euroa velkaa, mikä luetaan osaksi niin sanottua Suomen EDP -velkaa (julkisyhteisöjen velka). Tämä tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan tarkoituksenmukaista Solidiumin velkaantumisastetta. Solidiumin ottama velka ei kuitenkaan näy valtion talousarviossa eikä kehyksissä. Toisaalta Solidiumin voitontuloutukset valtiolle taas sisältyvät valtion talousarvioon ja kehyksiin. Tästä syystä Solidiumin rahavirtojen tarkastelu yksinomaan talousarviotalouden näkökulmasta voi johtaa epätäydelliseen kuvaa Solidiumin koko valtiontaloudellisesta merkityksestä.

Kehysriihipäätöksessä maaliskuussa 2014 sovittiin valtion omaisuuden myynnillä saatavasta 1,9 miljardin euron lisätuloutuksesta vuosina 2014–2015. Lisätuloutuksissa valtion talousarvioon on riskinä, että Solidium voi joutua kattamaan suuren osuuden tuloista. Pörssiosakkeet ovat moneen muuhun omaisuudenlajiin verrattuna likvidimpää omaisuutta, joka voidaan muuttaa rahaksi nopeasti. Riskinä on, että Solidiumin rooliksi muodostuu valtiontalouden residuaalina toimiminen; jos muuta omaisuutta ei ole saatu realisoitua tai tulokiintiötä täyteen, muodostavat Solidiumin pörssiosakkeet ikään kuin varakassan.

Kehysriihipäätöksen jälkeen Solidium on myynyt osakkeitaan vuoden sisällä (maaliskuu 2014–maaliskuu 2015) noin 1,7 miljardilla eurolla kun yhtiö oli koko sitä edeltäneenä toimintaaikanaan myynyt osakkeitaan noin 1,8 miljardilla eurolla. Solidium on tulouttanut vuoden sisällä valtiolle noin 1,5 miljardia euroa, josta elokuussa 2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä 900 miljoonaa euroa. Lisäksi kahdessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa, joulukuussa 2014 ja maaliskuussa 2015, päätettiin vielä yhteensä noin 0,6 miljardin euron tuloutuksesta.

Vaikka Solidiumin omaisuus on likvidissä muodossa, niin omaisuuden hyvä hoitaminen vaatii pitkäjänteisyyttä myös transaktioita toteutettaessa. Solidium pystyy reagoimaan nopeasti, mutta yhtiö toimii markkinoiden ehdoilla, eivätkä valtion rahantarve ja optimaalinen hetki myydä osakkeita välttämättä kohtaa.

Osakesalkun substanssiarvon kasvaminen ja vaihtelu peittävät osittain osakesalkun muodostaman kansallisvarallisuuden pienenemisen uhan. Suotuisa markkinatilanne on mahdollistanut samanaikaisesti merkittävän voitonjaon ja Solidiumin toimintakyvyn ylläpitämisen. Solidiumin toiminnan alkuvaiheessa Helsingin pörssi oli hyvin alhaisella tasolla. OMX Helsinki Cap indeksin kokonaistuotto ajalla 11.12.2008–31.12.2014 on ollut 134 prosenttia ja Solidiumin osakesalkun 118 prosenttia, joten Solidiumin salkun kokonaistuotto on hävinnyt indeksille. Myös Solidiumin osakesalkun vuotuinen tuotto 13,7 % on jäänyt indeksin mukaisen vuotuisen 15,0 % tuoton alle.

Pitkään jatkuva myyntien ja ostojen välinen epäsuhta sekä saadun voitonjaon ja tuloutetun voitonjaon välinen epäsuhta voivat heikentää Solidiumin toimintakykyä ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan kannalta tärkeiksi arvioitavien omistuskohteiden aktiivisena omistajana sekä osakkeina olevan kansallisvarallisuuden pitkäjänteisessä kasvattamisessa. Solidiumin roolin osingonmaksajana ja myyntitulojen tulouttajana on pitkällä aikavälillä oltava tasapainossa Solidiumin roolin kanssa osakevarallisuuden kasvattajana. Tarkastuksen perusteella tämä tasapaino horjuu tällä hetkellä.

Yhtiön hallintomalli poikkeaa muista valtionyhtiöistä

Solidiumin toimintaa aloitettaessa yhtenä taustatavoitteena oli etäännyttää salkkuyhtiöiden omistajaohjaus kauemmas päivänpoliittisesta päätöksenteosta. Tämä on johdonmukainen valtion omistajaohjauksen yleisen tavoitteen kanssa, jonka mukaan valtionomistusta ja valtion omistajaohjausta
koskevan päätöksenteon toimivaltasuhteet ovat selkeät ja johdonmukaiset.

Solidiumin hallintomallissa raportointi ja keskustelu Solidiumin tilanteesta ja toiminnasta sekä valtion omistajaohjauksen tavoitteista välittyvät suullisesti kahden eri kanavan kautta kahdelle eri vastaanottajalle. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja raportoi suoraan omistajaohjausministerille ja yhtiön toimitusjohtaja puolestaan omistajaohjausosaton virkamiehille. Tällainen rakenne lisää riskiä siihen, ettei informaation välity samanaikaisena, samanlaisena ja riittävässä määrin kaikkien osapuolten välillä ja kesken.

Toimivaltasuhteiden ja tavoiteasetannan selkeyden näkökulmasta on syytä arvioida, tulisiko kahden raportointikanavan sijasta siirtyä menettelyyn, missä valtio-omistajan tavoiteasetanta ja seuranta välittyvät Solidiumille ja Solidiumilta yhtä kanavaa pitkin omistajaohjausosaston kautta.

Pääasiallisena tarkastusmenetelmänä oli Solidiumin toiminnan arviointi suhteessa yhtiön omistajaohjaukseen liittyvään toimiohjeeseen. Toimiohje on kuitenkin siinä määrin yleinen, että tosiasiallisesti toimiohjeen sisältö määrittyy ja konkretisoituu henkilösidonnaisten näkemysten ja tulkintojen perusteella. Kun ottaa huomioon Solidiumin osakeomistusten merkittävän osuuden valtion osakevarallisuudesta, on tavoiteasetannan ja toiminnan ohjauksen selkeyden näkö- kulmasta perusteltua määrittää ja dokumentoida tarkemmin Solidiumin toiminnan tavoitteet.

Sijoitusriskin realisoituminen on peruste keskittyä entistä huolellisemmin kohteiden valintaan ja analyysiin mutta ei syy lopettaa uusia sijoituksia

Tarkastuksen perusteella Solidiumin toiminnan heikko kohta on ollut osakesalkun kehittäminen uusien yhtiöiden osakkeita ostamalla. Keskimääräiseksi sijoitustahdiksi on jäänyt yksi uusi yhtiö joka toinen vuosi. Sijoituksia on tehty kolmeen yhtiöön, joista sijoitus Talvivaaraan epäonnistui. Solidium sijoitti Talvivaaran osakkeisiin noin 149 miljoonaa euroa vuosina 2011–2013 ja kirjasi osakeomistuksensa arvottomaksi välitilinpäätöksessä 31.12.2014.

Osakesijoituksien riskiä lisää se, että Solidiumin toiminta-ajatuksena on toimia ankkuriomistajana. Solidiumin tehtävänä on antaa tarvittaessa tukea tilapäisen ongelman hoitamiseen, vaikka lähtökohtana on, että kohdeyhtiön perusliiketoiminta on tervettä ja menestyksen ja kannattavuuden aika on edessä.

Päätös sijoittaa Talvivaaraan tehtiin asiaan perehtyen, ja sijoitushetkellä keväällä 2011 Talvivaaran tilanne ja tulevaisuus vaikuttivat vallalla olleen yleisen markkinanäkemyksen mukaan lupaavilta. Talvivaaran kohdalla sijoitusriski kuitenkin toteutui, vaikka Solidium teki alkusijoituksensa jälkeen töitä tukeakseen Talvivaaraa. Salkussa oleva ongelmayhtiö sitoi myös merkittävän määrän Solidiumin resursseja.

Kun toimintaympäristö ja tilanteet ajan kuluessa muuttuvat, muuttuu myös kansallisesti tärkeiden yritysten ja toimialojen joukko. Tämän vuoksi Solidiumin toimintaan ja keinovalikoimaan on kuuluttava myös sijoitukset uusiin yhtiöihin, mikäli valtioneuvosto haluaa Solidiumin aktiivisesti sijoittavan kansallisesti merkityksellisiin yrityksiin.

Tarkastuksessa havaittiin odotetusti, että vain murto-osa potentiaalisten uusien sijoituskohteiden analysoinnissa ja ostovalmisteluissa tehdystä työstä realisoituu ostoiksi. Tähän vaikuttavat muun muassa Solidiumin omien analyysien johtopäätökset, muiden sijoittajien toiminta, kohdeyhtiöiden toiminta ja muutokset markkinoilla sekä tulevaisuuden odotuksissa.

Sijoituskohteiden valintaan liittyy aina epävarmuustekijöitä. Tarkastuksen perusteella Solidiumin uusien sijoituskohteiden valintaan liittyviä riskejä on realisoitunut. Jatkamalla systemaattista sijoituskohdeseurantaa ja panostamalla entisestään tarkempiin analyyseihin ja perusteltuihin sijoitusesityksiin, voidaan tätä sijoitusriskiä Solidiumissa pienentää, mutta ei koskaan kokonaan poistaa.

Tarkastusvirasto suosittaa, että

1. Valtioneuvosto entistä tarkemmin analysoi Solidiumin monien yhtäaikaisten tavoitteiden ja tuloutusvelvoitteiden realistisuuden ja tekee tietoisen päätöksen tavoitteiden ja velvoitteiden priorisoinnista ja tämän seurauksista.

2. Valtioneuvosto ottaa selkeämmin kantaa aktiiviseen omistajuuteen ja aktiivisen omistajuuden toteuttamistapoihin kuten suoraan edustukseen salkkuyhtiöiden hallituksissa sekä toisaalta tuottovaateisiin ja kustannustehokkuusvaateisiin numeerisina tavoitteina.

3. Solidium entistä vahvemmin keskittyy uusien sijoituskohteiden valintaan ja analyysiin.