Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus – Ohjaus ja tuloksellisuus

Ulkoministeriö kasvattaa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta nykyisen hallitusohjelman mukaisesti, mutta ministeriöltä puuttuu julkinen suunnitelma siitä, miten kasvavaa rahoitusta kohdennetaan ja mitä sillä erityisesti halutaan saada aikaan. Myös rahoituksen tähänastisesta tuloksellisuudesta on vaikea saada kokonaiskuvaa.

Pariisin ilmastosopimuksessa Suomi on yhdessä muiden teollisuusmaiden kanssa sitoutunut rahoittamaan kehittyvien maiden toimia sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että siihen sopeutumiseksi. Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus on osa ulkoministeriön hallinnoimaa Suomen julkista kehitysyhteistyötä.

Vuosina 2017–2019 Suomen raportoima ilmastorahoitus oli noin 47–147 miljoonaa euroa ja sen osuus koko kehitysyhteistyöstä oli noin 6–15 prosenttia. Suomen nykyinen hallitus on linjannut, että Suomen ilmastorahoitusta lisätään ja pyritään kohdentamaan tasan ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, miten hyvät edellytykset Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen ohjaus on antanut sen tuloksellisuudelle. Tarkastuksessa havaittiin, että ulkoministeriöllä ei ole julkista suunnitelmaa kasvavan ilmastorahoituksen määrästä, kohdentamisesta ja tuloksellisuudesta. Ilmastorahoituksen ohjaus on organisoitu hajautetusti useisiin ministeriön yksiköihin ilman kokonaiskoordinaatiota. Ministeriöllä on ilmastorahoituksen ohjaukseen niukat henkilöstövoimavarat, mikä on riski ohjauksen laadulle. Ilmastorahoituksen tilastointi ja raportointi on altista virheille. Ulkoministeriö tuottaa itse ja saa tietoa ilmastorahoituksen tuloksellisuudesta vaihtelevasti eri rahoitusvälineistä ja rahoitusta kanavoivilta organisaatioilta. Ilmastorahoituksen tuloksellisuutta koskeva tieto on osin epäyhtenäistä ja puutteellista, minkä vuoksi rahoituksen tuloksellisuudesta on vaikea saada kattavaa kokonaiskuvaa. Ulkoministeriö on hyödyntänyt tietoa ilmastorahoituksen tuloksista päätöksenteossaan, arvioinneissaan, raportoinnissaan ja viestinnässään melko vähän.

Tarkastusvirasto suosittelee, että ulkoministeriö laatisi julkisen suunnitelman siitä, miten se kasvattaa ja kohdentaa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta, perustellen siinä tehtävät valinnat, painotukset ja vaikuttamistavoitteet. Ministeriön tulisi perustella ilmastorahoitusta koskevat päätökset myös ilmastotulosten näkökulmasta ja varmistaa, että rahoituksen tuloksia seurataan, tilastoidaan ja raportoidaan mahdollisimman järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti.

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-506-1