Vuoden 2019 alussa käyttöön otettu kansallinen tulorekisteri ei ole tähän mennessä vähentänyt työnantajien hallinnollista taakkaa. Tulorekisterin kehittämisessä olisi kuultava erityisesti palkkatietojen ilmoittajia, jotta ilmoitusten teko olisi sujuvampaa ja olisi vähemmän tarvetta korjata ilmoituksia jälkikäteen.
VTV selvitti, onko tulorekisterin avulla saavutettu asetettuja tavoitteita. Tavoitteina oli erityisesti vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa ja tehostaa viranomaisten toimintaa tarjoamalla niiden käyttöön tulonsaajien tulotiedot lähes reaaliaikaisesti. Tietoja rekisteriin ilmoittavat kaikki Suomen työnantajat, ja rekisteriä hyödyntää suuri joukko viranomaisia ja muita julkisia tehtäviä hoitavia organisaatioita. Tietoja käytetään esimerkiksi verotuksen, eläkkeiden ja sosiaalietuuksien määräytymisen perusteena.
Tulorekisterin käyttöönotto muutti merkittävästi tulotietojen käsittelyn prosesseja ja tietovirtoja. Erityisen suuri muutos tapahtui palkkahallinnon työssä. Koska tulorekisteri vaikuttaa monen eri sidosryhmän toimintaan, tarkastuksen aikana haluttiin kuulla sekä tulorekisteriin tietoa ilmoittavien että tietoja hyödyntävien tahojen näkemyksiä.
Ilmoittamiseen liittyvän hallinnollisen tiedonantotaakan ei koeta tulorekisterin myötä ainakaan vähentyneen. Keskeisiä syitä tähän ovat, että ilmoituksia joudutaan tekemään aiempaa useammin, niitä on tarpeen korjata takautuvasti ja tietojen korjaaminen ja täsmäyttäminen koetaan hankalaksi. Ilmoittamisen ongelmat näkyvät myös tulorekisterin tietojen käyttäjille erityisesti siten, että tietojen oikeellisuudessa ja laadussa on puutteita, joita käyttäjät joutuvat erikseen selvittelemään.
Tulorekisterin käyttöönotossa ja käytössä kohdatuista ongelmista huolimatta tarkastuksessa ei tullut esille syytä kyseenalaistaa sitä, etteikö tulorekisteri olisi perusidealtaan järkevä. Osa tulorekisterin käyttäjistä on jo pystynyt uudistamaan ja virtaviivaistamaan toimintaansa ajantasaisten tietojen avulla, ja tulorekisterissä nähdään yleisesti potentiaalia. Jotta tulorekisterissä olevaa tietoa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon ja työnantajien hallinnollinen taakka vähenisi, etuuslainsäädännössä käytettäviä tulokäsitteitä olisi hyvä yhtenäistää samalla, kun lainsäädäntöä joka tapauksessa tulevina vuosina kehitetään.
Lisätietoja
