Valtion vastuusitoumukset kansainvälisissä yhteisöissä

Tulosta sivu

VTV selvitti, millainen taloudellinen riski Suomelle aiheutuu kansainvälisten järjestöjen työsuhdeperusteisista etuuksista, kuten eläkkeistä, ja kuinka riskiin on varauduttu valtiontalouden nykyisissä raportointikäytännöissä. VTV suosittaa, että kansainvälisille järjestöille suoritettavien maksujen määrät varmennettaisiin vuosittain. Lisäksi tiedot kansainvälisten järjestöjen jäsenyyksistä, ehdollisista vastuista sekä rahoitusosuuksien määristä tulisi koota keskitetysti ja pitää ajantasaisina.

Tarkastusviraston kannanotot

Suomi kuuluu useisiin kansainvälisiin järjestöihin. Liittyessään järjestön jäseneksi valtioiden tulee saattaa voimaan järjestöjä koskevat valtiosopimukset. Sopimusten myötä jäsenvaltiot sitoutuvat kantamaan vastuuta jo olemassa olevista velvoitteista ja vastuista. Näitä ovat esimerkiksi pitkäaikaiset työsuhdeperusteiset vastuut, kuten eläkkeet ja työsuhteen päättymisen jälkeinen terveydenhoito.

Valtion vastuita kansainvälisissä järjestöissä koskeneessa laillisuustarkastuksessa selvitettiin, kuinka paljon kansainvälisten yhteisöjen työsuhdeperusteisista etuuksista aiheutuu ehdollisia vastuita Suomelle. Lisäksi selvitettiin, ottaako nykyinen valtiontalouden raportointikäytäntö huomioon ehdollisia vastuita ja sitoumuksia, joita kansainvälisissä järjestöissä toimimisesta Suomelle koituu.

Eläke-etuudet muodostavat merkittävän osan pitkäaikaisista työsuhdeperusteisista vastuista.

Eläkejärjestelmät luokitellaan etuus- ja maksupohjaisiin järjestelyihin. Etuuspohjainen järjestelmä perustuu osittain vakuutusmatemaattisiin oletuksiin ja arvoihin, joiden arvioimiseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Etuuspohjaisessa järjestelmässä yhteisö kantaa myös laajemman vastuun maksettavista etuuksista kuin maksupohjaisessa järjestelmässä.

Tarkastuksen perusteella todetaan, että tarkastukseen valikoituneiden kansainvälisten järjestöjen yhteenlasketut pitkäaikaiset työsuhdeperusteiset vastuut olivat vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan noin 109 miljardia euroa, joista noin 90 prosenttia oli kattamatonta vastuuta. Tarkastuksessa tehdyn karkean arvion mukaan Suomen osuus kattamattomista vastuista olisi noin 1,4 miljardia euroa.

Tarkastuksen perusteella suositellaan, että kansainvälisille järjestöille suoritettavien maksujen määrät tulisi varmentaa vuosittain.

Valtion kirjanpidon ja järjestöjen ilmoittamien maksatusten välisiin eroihin on syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi tarkastuksen perusteella suositellaan, että jatkossa tiedot kansainvälisten järjestöjen jäsenyyksistä sekä rahoitusosuuksien määristä ja vastuista kootaan keskitetysti, ja tiedot pidetään ajantasaisina.

Tarkastuksessa saadun käsityksen mukaan järjestöt ovat valmistautuneet heikosti työsuhdeperusteisten vastuiden maksamiseen.

Osalla järjestöjä on vastuiden kattamista varten varoja säätiöissä tai rahastoissa, mutta osa järjestöistä on valmistautunut maksamaan vastuut ”pay-as-you-go” -tyyppisesti vastuiden realisoituessa suoraan budjetista. Tämä voi vaikuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiin, jos tulevaisuudessa yhä suurempi osuus budjetista menee jo tehdyn työn rahoittamiseen.

Jäsenvaltioiden vastuut kansainvälisten järjestöjen työsuhdeperusteisista vastuista on määritelty järjestöjen asiakirjoissa ja valtiosopimuksissa vaihtelevasti.

Osa järjestöistä on luonteeltaan pysyviksi tarkoitettuja yhteisöjä, kun taas toiset olivat määritelleet hyvin selkeästi mahdollisen eron aiheuttamat seuraamukset jäsenvaltioille. Suomen ehdollisia vastuita kansainvälisten järjestöjen työsuhdeperusteisista vastuista on haastavaa, mutta ei mahdotonta osoittaa.

Tarkastuksen perusteella todetaan, että valtion vastuusitoumukset kansainvälisissä järjestöissä muodostavat merkittävän erän valtion taloudellista asemaa koskevien oikeiden ja riittävien tietojen näkökulmasta.

Valtion talousarviolain (423/1988) 17 a § mukaan valtion tilinpäätöksen tulisi sisältää talousarviolain 18 §:ssä tarkoitettujen oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarpeelliset liitetiedot. Talousarviolain (423/1988) 18 § mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva).

Eduskunnalla tulisi olla käytettävissään valtion tilinpäätöksen perusteella riittävästi tietoa valtion talouden tilasta budjettivaltansa turvaamiseksi. Ehdollisista vastuista on mahdollista raportoida jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Tarkastuksen perusteella suositellaan seuraavaa:

  1. Kansainvälisille järjestöille suoritettavien maksujen määrät tulisi varmentaa vuosittain. Eroihin valtion kirjanpidon tietojen ja järjestön ilmoittamien maksatusten välillä on syytä kiinnittää huomiota.

  2. Tiedot kansainvälisten järjestöjen jäsenyyksistä ja rahoitusosuuksien määristä tulisi koota keskitetysti ja tietoja päivittää ajantasaisesti.

  3. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tulisi ohjeistuksellaan varmistaa, että valtion tilinpäätöksessä ja kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksissä esitetään jatkossa oikeat ja riittävät tiedot myös kansainvälisten järjestöjen jäsenyyksistä aiheutuvista ehdollisista vastuista.

  4. Kansainvälisiin järjestöihin liityttäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota sitoumuksen taloudellisiin vaikutuksiin ja tämän osana ehdollisiin vastuisiin. Ennen liittymistä tulisi selvittää myös se, miten vastuut jakaantuvat jäsenmaiden kesken järjestöistä erottaessa.

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:ISBN 978-952-499-408-8