Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko valtionavustuksia saaneiden sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeiden toteutukset olleet tuloksellisia ja onko hankkeilla ollut tuloksellisuuden edellytyksiä. Lisäksi tarkastettiin, onko hankkeiden toteutuksessa noudatettu varojen käyttöä koskevia lakeja sekä valtionavustus- ja rahoituspäätösten ehtoja.
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeita on rahoitettu vuosina 2000–2009 valtion ja Euroopan unionin varoista yhteensä noin 180 miljoonalla eurolla, mihin eivät sisälly valtakunnallisten kansallisten Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko valtionavustuksia saaneiden sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeiden toteutukset olleet tuloksellisia ja onko hankkeilla ollut tuloksellisuuden edellytyksiä. Lisäksi tarkastettiin, onko hankkeiden toteutuksessa noudatettu varojen käyttöä koskevia lakeja sekä valtionavustus- ja rahoituspäätösten ehtoja. tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisen (KanTa-hanke) ja sosiaalihuollon tietoteknologiahankkeen (Tikesos-hanke) kustannukset. Rahoittajina ovat toimineet sosiaali- ja terveysministeriö, Tekes, maakunnan liitot (aiemmin lääninhallitukset) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa välillisesti Raha-automaattiyhdistys. Kokonaisuudessaan valtakunnallisina toimenpiteinä toteutettuihin kehittämishankkeisiin on sidottu vuosina 2000– 2010 arviolta 250 miljoonaa euroa, mihin eivät sisälly Tekesin yrityksille myöntämien avustuksien ja lainojen omarahoitusosuudet eikä Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeille myöntämä rahoitus.
Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko valtionavustuksia saaneiden sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeiden toteutukset olleet tuloksellisia ja onko hankkeilla ollut tuloksellisuuden edellytyksiä. Lisäksi tarkastettiin, onko hankkeiden toteutuksessa noudatettu varojen käyttöä koskevia lakeja sekä valtionavustus- ja rahoituspäätösten ehtoja.
Tarkastuksessa todettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeisiin myönnetyillä avustuksilla oli saatu aikaan paikallisesti käyttöönotettuja toteutuksia. Niille kohdennetun rahoituksen käyttöä ei ole kuitenkaan koordinoitu valtakunnallisesti, mikä on johtanut kymmenien tavoitteiltaan ja toteutukseltaan samankaltaisten hankkeiden rahoittamiseen. Valtakunnallisesti vaikuttavia tuloksia ei ole saatu aikaan, vaan tulokset ovat jääneet paikallisiksi, ja toisinaan toiminta on päättynyt hankkeen rahoituksen päättymisen jälkeen.
Useiden pienten ja hajanaisten hankkeiden ja avustusten hallinta on asettanut vaatimuksia myös hallinnointiresurssien lisäämiselle. Pitkäjänteisemmällä strategisella johtamisella ja perusteellisemmalla tarkoituksenmukaisuusharkinnalla valtionavustuksia olisi voitu kohdentaa tehokkaammin vain valtakunnallisesti tuloksia tuottaviin hankkeisiin.
Tarkastuksessa todettiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Tekesin valtionavustusmenettelyissä puutteita. Valtionavustuspäätökset olivat perusteluiltaan epäselviä, rahoituksen käytön kohdentaminen ei ollut selkeää eikä valvontaa ollut järjestetty lainmukaisesti. Hankkeissa oli tehty runsaasti hankintalain vastaisia suorahankintoja. Tarkastusvirasto katsoo, että valtionavustuksia koskevan päätöksenteon dokumentoinnin laatua on parannettava ja rahoituksen käytön valvontaa tehostettava.
Tekes oli myöntänyt valtionavustuksia kunnille sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, jotka tosiasiallisesti tukivat mukana olleiden yritysten tuotekehitystä. Yksittäisille yrityksille oli tätä kautta syntynyt kilpailuetua julkisen hallinnon organisaatioille myytävien tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Tätä ei voida pitää valtion varojen tarkoituksenmukaisena käyttönä.
Työ- ja elinkeinoministeriön tulee harkita toimenpiteitä Tekesin roolin uudelleenarvioimiseksi julkiselle sektorille kohdennetun rahoituksen suhteen. Taloudellisesti ja toiminnallisesti ei voida pitää perusteltuna, että Tekes toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla hankkeiden rahoittajana samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysministeriöllä on toimialan kehittämisvastuullisena viranomaisena vastaavat rahoitusinstrumentit käytössään.
Tarkastuksessa ilmeni useita tilanteita, joissa tietojärjestelmiä ei ole pystytty integroimaan keskenään rajapintamääritysten puutteen tai rajapintoihin liittyvän korkean hinnoittelun vuoksi. Hankkeissa on jouduttu päätymään suorahankintoihin, koska kilpailevalta järjestelmätoimittajalta ei ole pystytty hankkimaan sopivaa ohjelmistokomponenttia. Tarkastushavainnot ovat sen laatuisia, että Kilpailuviraston olisi aiheellista tutkia alan markkinatilanne, mahdolliset kilpailunrajoitukset sekä muut mahdolliset epäkohdat. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt potilaskertomusjärjestelmien klusterihankkeille ja muille kehittämishankkeille valtionavustuksia, jotka ovat ohjautuneet merkittävässä markkina-asemassa oleville IT-yrityksille, millä voi olla vaikutuksia alan markkinoiden kilpailutilanteeseen.
Tarkastuksessa on esitetty perusteltuja syitä, joiden vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön on yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvitettävä myönnettyjen valtionavustusten luonne sekä sitä koskeva ilmoitusvelvollisuus komissiolle.
Tarkastusvirasto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen, että valtakunnallisia tavoitteita ei voida saavuttaa alueellisesti toteutettavissa pienissä hankkeissa. Hankkeiden tuotosten levittäminen ja eri toimijoiden sitouttaminen on osoittautunut haasteelliseksi, ellei jopa mahdottomaksi hajautuneissa kunnallisissa organisaatioissa. Vastaisuudessa laajoihin palvelutuotantoon tai rakenteisiin vaikuttavat hankkeet on tarkoituksenmukaista toteuttaa maantieteellisesti kattavissa kokonaisuuksissa niin, että hankkeisiin itoutuvia julkishallinnon organisaatioita on mukana runsaasti.
Tarkastushavaintojen perusteella annettiin sosiaali- ja terveysministeriölle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, Valtiokonttorille, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle huomautukset havaituista puutteellisista menettelytavoista lainmukaisuutta koskien.
