Hallituksen keskeisenä tavoitteena vaalikaudella 2011–2014 on ollut julkisen talouden vakauttaminen. Tarkastusviraston arvion mukaan hallitus ei ole tässä tavoitteessaan onnistunut. Toimenpiteet kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi eivät ole olleet riittäviä.
Suurimpana haasteena vaalikaudella on ollut talouskasvun hitaus, jonka vuoksi taloutta on jouduttu sopeuttamaan ennakoitua enemmän. Sopeuttamistoimet ovat vaimentaneet alijäämien kasvua, mutta eivät riittäneet valtion velkasuhteen kasvun taittamiseen. Toimenpiteet, joilla on tähdätty julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseen, jäävät vaalikaudella pahasti kesken.
”Koko julkisen sektorin kattavat menokartoitukset ovat tarpeen menotason sopeuttamiseksi hitaan talouskasvun oloihin, sillä kuntien velvoitteiden karsiminen on osoittautunut vaikeaksi”, budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen toteaa.
Kuntatalouden tila on heikentynyt huolestuttavasti 2000-luvulla. Kunnat ovat keskenään jo nyt erilaisessa taloudellisessa asemassa ja niiden erilainen väestökehitys tulee syventämään eroja. Kuntien velvoitteiden vähentäminen noin miljardilla eurolla on saatettava loppuun ensi vaalikaudella. Tämä tulee edellyttämään arvovalintoja ja poliittista johtajuutta. Kuntien palveluita koskevan normiohjauksen ei tulisi olla liian sitovaa, jotta tuottavuutta pystytään kunnissa kehittämään uusilla innovaatioilla ja toimintatavoilla.
Suomen verojärjestelmä ei yksinkertaistunut kevään 2013 verouudistuksessa. Verojärjestelmään on kohdistunut ristiriitaisia paineita ja sitä koskeva päätöksenteko on ollut ennakoimatonta. Veronmaksajalle verojärjestelmän kokonaisuus on hankalasti hallittava ja läpinäkymätön. Finanssipolitiikan uskottavuuden ja yksityisen sektorin päätöksenteon kannalta verojärjestelmän tulisi olla johdonmukainen, ennakoitava ja yksinkertainen.
Tarkastusvirasto pitää hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa tärkeänä välineenä julkisen talouden vakauttamisessa. Toimenpiteet ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä. Talouden tuotantopotentiaalia kasvattavat toimenpiteet vaativat aikaa, minkä vuoksi päätöksiä on tehtävä heti alkavan vaalikauden alussa.
”Seuraavan vaalikauden talouspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä on kansantalouden tuotantopotentiaalin ja kokonaistuottavuuden kasvun vauhdittaminen samalla kun julkinen talous vakautetaan”, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi 16.12.2014 eduskunnalle erilliskertomuksena finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportin 2014 (K 20/2014 vp). Raportissa tarkastellaan päättyvän vaalikauden finanssipolitiikan toteutusta ja tavoitteiden saavuttamista sekä seuraavan vaalikauden finanssipolitiikan lähtökohtia.