Harmaan talouden torjuntatyön tilasta ei ole viranomaisten yhteistä näkemystä. Harmaan talouden torjuntaa voitaisiin tehostaa järjestämällä toiminto valtioneuvostotasoisena sekä laatimalla ohjelmakaudet ylittävä yhteinen strategia.
Harmaan talouden torjunta edellyttää useiden hallinnonalojen ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Torjuntatyötä ohjaava seurantatieto on edelleen sektoroitunutta ja tiedon hyödynnettävyys on heikko. Harmaan talouden torjuntatyön vaikuttavuuden vahvistamiseksi seurannan, analyysin ja raportoinnin käytäntöjä tulisi kehittää yhteisesti yli ministeriörajojen. Toistaiseksi seuranta on painottunut pitkälti hallinnonalan oman toiminnan ohjaamisen tarpeisiin eikä torjuntatyön vaikuttavuuteen ole kiinnitetty huomiota.
Harmaan talouden vähentämiseen tähtäävällä toimintaohjelmalla on tavoiteltu 300–400 miljoonan julkistaloudellista hyötyä. Torjuntaohjelman hankkeiden yhteydestä mittavan euromääräisen tavoitteen saavuttamiseen ei ole esitetty perusteluja. Torjuntaohjelmien valmistelussa tulisi kiinnittää huomio hankkeiden vaikutuksiin ja perustella ennakoitujen vaikutusten yhteys asetetun tavoitteen saavuttamiseen.
Torjuntaohjelmien määräaikaisuus muodostaa riskin torjuntatyön tietoperustalle sekä vaativien lainsäädäntöhankkeiden valmistelulle sekä osaamisen johtamiselle. Esimerkiksi poliisissa määräaikaisten talousrikostutkijoiden vaihtuvuus on nopeaa, eikä korvaavaa valmiiksi perehdytettyjen tutkijoiden reserviä ole. Määräaikaisuus on kuitenkin vahvistanut torjuntaohjelmien painoarvoa ja mahdollistanut hanketyön hyvät käytännöt. Torjuntatyön jatkuvuuden varmistamiseksi tarvitaan ohjelmakausien yli ulottuvaa strategiaa.
Poliisin talousrikostutkintaan kohdennettu lisämääräraha on mahdollistanut tutkinnan ja toimintatapojen kehittämisen. Poliisi on viime vuosina saanut päätettyä aiempaa useamman talousrikosjutun tutkinnan. Poliisille asetettu tavoite vähentää avoimien juttujen määrää 200:lla vuodessa on kuitenkin jäänyt saavuttamatta, sillä samanaikaisesti rikosilmoitusten määrä on kasvanut merkittävästi.
Taustaa: Harmaan talouden torjuntaohjelmat
Vuodesta 1996 alkaen hallitus on antanut valtioneuvoston periaatepäätöksinä kuusi talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan toimintaohjelmaa. Ne ovat muodostaneet johdonmukaisen talousrikolli-suuden torjuntatyön rungon jo kahden vuosikymmenen ajan.
Harmaan talouden torjuntaan osallistuu 20 kahdeksalle hallintoalalle sijoittuvaa viranomaista ja toimijaa. Koordinaatiosta vastaavat hallituksen harmaan talouden ministerityöryhmä ja sisäministeriön johdolla nimitetty Talousrikostorjunnan johtoryhmä, jossa on eri viranomaisten edustus.
Vuosille 2010–2011 ja 2012–2015 kohdentuneiden kahden harmaan talouden torjuntaohjelman tavoit-teiksi on kirjattu harmaan talouden vähentäminen niin, että hanketoteutuksella saavutettaisiin 300–400 miljoonan euron julkistaloudellinen hyöty.
Lisätietoja
