Ministeriöiden virkamiesjohdon vahva sitoutuminen EU-asioiden valmisteluun ja vaikuttamiseen on välttämätöntä, jotta Suomen vaikutusmahdollisuudet unionissa paranevat. Hallituksen EU-toiminnan tavoitteiden tulee olla konkreettisia ja kohdennettuja. Poikkihallinnollisten EU-asioiden ja asiakokonaisuuksien valmistelua on vahvistettava.
Ministeriön johdon suhtautuminen ja toimintatavat vaikuttavat siihen, miten tuloksellisesti EU-asioita hoidetaan. Tarkastuksessa havaittiin eroja ministeriöiden välillä. EU-asioiden johtaminen tulee nivoa osaksi muuta johtamista ja tavoitteenasettelua.
”Johdon sitoutuminen on keskeistä, kun pyritään parantamaan EU-asioiden valmistelua ja vaikuttamista ministeriöissä”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Anna Hyvärinen.
Ministeriöiden johdon tulee kannustaa virkamiehiä hankkimaan monipuolisesti kokemusta EU-tehtävistä. Tarkastuksen mukaan EU-tehtävissä toimineiden henkilöiden osaamista ja verkostoja ei hyödynnetä niin hyvin kuin voitaisiin.
Ministeriöissä pitää ennakoida tulevia EU-hankkeita, asettaa tavoitteita ja tehdä priorisointeja. Tarkastuksessa havaittiin, että ennakkovaikuttamisessa on yhä puutteita, vaikka edistystä on tapahtunut viime vuosina.
”Suomelle tärkeissä EU-hankkeissa tulee laatia vaikuttamissuunnitelma sekä arvio hankkeen vaikutuksista Suomessa niin ajoissa, että arviotietoa voidaan hyödyntää ennakollisessa vaikuttamisessa”, Hyvärinen jatkaa.
Monissa ministeriöissä on hyviä käytäntöjä EU-asioiden hoitamisessa. Maa- ja metsätalousministeriö on tarkastuksen perusteella erityisen taitava vaikuttaja Euroopan unionissa. Ministeriöstä on aktiivinen keskusteluyhteys kaikkiin olennaisiin tahoihin, myös Euroopan parlamenttiin.
EU-vaikuttamista on ohjattu valtioneuvoston EU-avaintavoiteasiakirjassa, joka on laadittu vuosittain. Käytännössä avaintavoitteiden ohjausvaikutus on jäänyt ohueksi. Useilla ministeriöillä on kuitenkin omia, laadukkaita EU-tavoiteasiakirjojaan.
”Hallituksen tulee asettaa EU-toiminnan tavoitteet niin konkreettisesti, että niiden toteutumista voidaan jälkikäteen arvioida”, toteaa Hyvärinen.
Tarkastuksen perusteella Suomelle tärkeiden poikkihallinnollisten EU-hankkeiden valmistelua tulee parantaa. Komission uuden rakenteen ja toimintatapojen vuoksi käsiteltäväksi tulee yhä enemmän laajoja poikkihallinnollisia kokonaisuuksia. Suomen tehokas EU-vaikuttaminen vaatii tuekseen saumatonta yhteistyötä ministeriöiden välillä.