Suomi on noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa vuonna 2014, vaikka rakenteellisessa jäämässä onkin merkittävä poikkeama. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Suomen osalta ei ole vielä aiheellista käynnistää liiallisen alijäämän menettelyä.
Asetus julkisen talouden suunnitelmasta edellyttää aiempaa kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää julkisen talouden ohjausta. Hallitusohjelmassa finanssipolitiikan tavoitteenasettelu on kytketty julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiin. Suunniteltu julkisen talouden vahvistaminen 10 miljardilla eurolla jaksottuu kokonaisuudessaan riittävän pitkälle, yli vaalikauden ulottuvalle ajanjaksolle.
”Finanssipoliittinen päätöksenteko on tähän saakka ollut hyvin vaalikausikeskeistä”, sanoo VTV:n budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen. ”Uusi lähestymistapa edellyttää sitoutumista pitkäjänteisempään finanssi- ja talouspolitiikkaan. Se tiivistää julkisen talouden ohjausta, mikä on hyvä asia.”
Tarkastusvirasto on tehnyt kokonaisvaltaisen arvioinnin vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta. Kokonaismenojen maltillinen kehitys tukee sitä, että Suomi on noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen en-naltaehkäisevää osaa vuonna 2014, vaikka rakenteellisessa jäämässä onkin merkittävä poikkeama. Rakenteellisen jäämän heikkenemisen taustalla voi olla sekä verotulojen jääminen ennakoitua matalammaksi että suhdanneriippuvaisten työttömyysmenojen kasvu. Toisaalta Suomen julkisen sektorin kokonaismenot ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin menosäännön asettama menojen kasvuvauhti olisi sallinut.
Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan toimivuuteen pitkittyneessä taantumassa. Ennaltaehkäisevän osan noudattaminen ei ole taannut riittävää marginaalia korjaavan osan kriteereihin.
Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Suomen osalta ei ole vielä aiheellista käynnistää liiallisen alijäämän menettelyä. Nimellisen alijäämän ylitys on vähäistä ja voi jäädä väliaikaiseksi, mikäli julkisen talouden sopeutus toteutuu hallitusohjelman mukaisesti ja merkittäviä rakenteellisia uudistuksia onnistutaan toteuttamaan. Uuden hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutusta on mielekästä arvioida vasta, kun hallitus on päättänyt vaalikauden ensimmäisestä julkisen talouden suunnitelmasta. Suomi on toistaiseksi noudattanut korjaavan osan velkakriteeriä. Ennusteiden valossa velkakriteeri on kuitenkin rikkoutumassa vuonna 2016.
Valtiontalouden kehykseen kuuluvien menojen taso jäi lopullisessa talousarviossa noin 34 miljoonaa euroa alle vuoden 2014 menokehyksen. Kehysrajoite vuoden 2015 kehysvalmistelussa on ollut tiukka. Kehysten ulkopuoliset menot ovat pysyneet vakaina taantumasta huolimatta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi 8.9.2015 eduskunnalle erilliskertomuksena finanssipolitiikan valvonnan raportin 2015 (K 17/2015 vp). Raportissa tarkastellaan julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, valtiontalouden kehysten noudattamista sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista.