Erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin muualla Euroopassa. Erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajien oppimiseen on kiinnitettävä huomiota.
Toimiva koulutusjärjestelmä, joka ottaa oppilaiden erityistarpeet huomioon, on yksi tehokkaimmista tavoista integroida nuoret maahanmuuttajat yhteiskuntaan. Suomessa erot maahanmuuttajien ja kantaväestön oppimistulosten välillä ovat 15-vuotiailla kuitenkin suurempia kuin muualla Euroopassa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistaso on selvästi heikompi ja he jäävät useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Tarkastuksen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille.
Maahanmuuttajaoppilaiden huonompaa koulumenestystä selittävät muun muassa kantaväestöä keskimäärin heikompi sosioekonominen asema sekä oppilaan kotona puhuma kieli. Tärkeä selittävä tekijä on myös se, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat Suomessa usein ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella. Kuitenkin kun taustatekijät on vakioitu, erot osaamistasossa ovat edelleen Suomessa suurempia kuin useissa Euroopan maissa. Erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa senkin jälkeen, kun sosioekonominen tausta on otettu huomioon.
Maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisesta asenteesta, sillä heidän käsityksensä koulusta ja opettajien antamasta tuesta on kantaväestöä myönteisempi. Myös maahanmuuttajavanhemmilla on vahva koulutususko. Koulun työskentelyilmapiirin maahanmuuttajaoppilaat kokevat kuitenkin heikommaksi kuin kantaväestön oppilaat. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojat joutuvat muita useammin koulukiusatuiksi ja kokevat koulu-uupumusta.
”Tulevaisuuden Suomen kannalta olennaiseksi kysymykseksi muodostuu se, kuinka hyvin maahanmuuttajat sopeutuvat ja pääsevät yhteiskuntaan kiinni,” sanoo pääjohtaja Tuomas Pöysti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varmistaa, että maahanmuuttajat saavat riittävästi tukea oppimiseen. Yhteiskuntaan integroitumisen vahvistamiseksi heidän osaamisensa ja valmiutensa jatko-opintoihin tulisi olla samalla tasolla kantaväestöön nähden. Ministeriön tulee myös selvittää syyt siihen, miksi maahanmuuttajaoppilaiden osaamistasoerot kantaväestöön nähden ovat suurempia kuin muualla Euroopassa.
Taustatietoa:
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä julkisin varoin toteutetussa perusopetuksessa kasvaa Suomessa tasaisesti. Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksen oppilaista oli vajaat 3 % vuonna 2005 ja jo 5,5 % vuonna 2013. Kasvu tulee jatkumaan samansuuntaisena, joten se on huomioitava myös perusopetuksen resursoinnissa.
Tarkastuksessa verrattiin PISA 2012 -tutkimuksen tulosten perusteella matematiikan ja lukutaidon osaamisen eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä Suomessa 18 vertailumaan tilanteeseen. Vertailussa olivat mukana Pohjoismaat, osa Euroopan maista sekä muutama perinteinen suuri maahanmuuttajamaa.
Suomessa erot olivat suurimmat vielä senkin jälkeen kun oppilaan tärkeimmät taustatekijät (oppilaan sukupuoli, luokka-aste ja sosioekonominen tausta) sekä joitakin koulujen toimintaa kuvaavia tekijöitä oli vakioitu.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen matematiikassa ja lukutaidossa on 15 vuoden iässä selvästi heikompaa kuin kantaväestön osaaminen.
Osaamistaso vaihtelee paljon sen mukaan, mistä maasta oppilas tai oppilaan vanhemmat ovat lähtöisin.
Lisätietoja
Tanja Kirjavainen
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tarkastus
