Valtion elinkeinoelämän edistämistoimet nojautuvat vaikutusarviointeihin. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan arvioinnit ovat kuitenkin usein puutteellisia ja päätelmät epävarmoja. VTV suosittaa perusteellisia, riippumattomia ja läpinäkyviä arviointeja, joilla vahvistetaan päätöksenteon uskottavuutta ja edistetään tuloksellisuutta. Samalla sisäinen valvonta toimii tehokkaammin ja toimivammin. Tätä edistää entisestään digitalisaatio, joka valtionhallinnossa tulisi huomioida jo säädöksiä valmisteltaessa.
Valtion elinkeinoelämän edistämistoimien vaikutusarvioinnit ovat usein puutteellisia, vaikka juuri niillä perustellaan valtion varojenkäyttöä. Systemaattisia kustannushyötyarviointeja tehdään kuitenkin jo esimerkiksi väylähankkeissa. Tosin niidenkin puutteena on rajoittuminen vain välittömiin toimijoihin. VTV:n mukaan vaikutusarvioinneissa on myös perustelematta jääneitä oletuksia. Lisätietoa tarvittaisiin siitä, miten hyötyjä on saavutettu sekä millaisia haittoja valtion toimista on aiheutunut tai voi aiheutua.
”Vaikka perusteellinen vaikutusarviointi aiheuttaa kustannuksia, riippumaton, läpinäkyvä ja perusteellinen selvitys yhteiskunnallisista vaikutuksista vahvistaisi päätöksenteon uskottavuutta ja edistäisi tuloksellisuutta”, toteaa ylijohtaja Marko Männikkö ja viittaa esimerkiksi vientitakuiden kasvuun.
Valmistelevat virkamiehet ovat yhä riippuvaisempia ulkopuolisesta asiantuntija-avusta. Näin riski asiantuntijan näkemyksen siirtymisestä edistämistoimien valmisteluun kasvaa, ja virkamiehen saattaa olla vaikeaa arvioida, ovatko valtion toimet ylipäätään tarpeen.
Hallitusohjelmissa ja hallinnon tavoiteasiakirjoissa on jo pitkään asetettu tavoitteita digitalisaation sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden hyödyntämiselle. Vaikka valtionhallinnon asiakkaat ovat hyötyneet julkisen hallinnon sähköisistä palveluista, on ne usein kehitetty viranomaisen omista tarpeista. VTV suosittaa asiakaslähtöisiä ja sektorirajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia.
Digitalisaation myötä valtionhallinnon johdon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota sisäisen valvonnan järjestämiseen ja toimivuuteen. Palvelujen keskittäminen ja niiden tietojärjestelmäpohjaisuus korostavat tarvetta ennakoida ja hallita kokonaisuutta. Keskitetyt tietojärjestelmämuutokset tehostavat toimintaa, mutta altistavat myös systeemitason virheille. Parhaimmat käytännöt osoittavat, että digitalisoinnista ja automaatiosta saadaan suurimmat hyödyt, kun menettelytapoja uudistetaan samalla, kun prosesseja automatisoidaan. Digitalisointi tuleekin huomioida jo säädöksiä valmisteltaessa.
VTV:n tarkastuksissa on arvioitu myös EU-asioiden valmistelua. Kun Suomi valmistautuu seuraavaan EU-puheenjohtajakauteensa ja komissio keskittyy sääntelyssään laajempiin toimenpidepaketteihin, korostuvat laajapohjainen valmistelu, ennakkovaikuttaminen sekä Suomen EU-politiikan yleistavoitteiden konkreettisuus.
***
Valtiontalouden tarkastusvirasto luovutti vuosikertomuksensa eduskunnalle 13.9.2016. Kertomuksessa virasto esittää yhteenvedon valtion taloudenhoidosta, hallinnosta ja eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoistaan. Vuosikertomuksen pääteemoja tänä vuonna ovat elinkeinoelämän edistäminen, julkishallinnon asiakaspalvelun digitalisointi ja ministeriöiden välinen yhteistyö EU-asioiden valmisteluissa.
***
Lisätietoja
