Puolueet noudattavat rahoitussäännöksiä pääosin hyvin, mutta yksittäisissä menettelytavoissa on yhä korjattavaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastaa vuosittain sekä puoluerahoitusta että puolueiden valtionavustusta eli puoluetukea.
Eduskuntapuolueet saivat vuonna 2017 valtionavustusta eli puoluetukea yli 29 miljoonaa euroa. VTV havaitsi viime vuonna tarkastuksissaan useita puutteita puoluetukea koskevissa sopimuksissa ja tilityksissä, joita valtionavustuslaki edellyttää. Puoluetukea oli esimerkiksi osoitettu muillekin yhteisöille kuin puoluelain tarkoittamille yhdistyksille. Puoluetukea saaneilla yhteisöillä on myös ollut vaikeuksia seurata saadun ja edelliseltä vuodelta jäljellä olevan tuen määrää.
Puolueet ja muut avustuksia saaneet yhteisöt korjasivat virheellisiä tilityksiään jo viime syksynä VTV:n huomioiden perusteella. Lisäksi VTV:n tarkastuksen pohjalta valtioneuvosto pyysi tammikuussa 2019 oikeusministeriötä käynnistämään lainsäädäntöhankkeen, jolla puoluelaki ja valtionavustuslaki saataisiin sovitetuksi yhteen.
”VTV:n valvonta ja tarkastukset lisäävät osaltaan puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä. Kun täydennykset oli takautuvasti tehty, ilmoitukset olivat sen jälkeen olennaisilta osin oikein”, VTV:n johtava tilintarkastaja Klaus Krokfors kertoo.
Puoluetuen lisäksi VTV tarkastaa vuosittain puoluerahoitusta, jossa se käy läpi valvottavien tilinpäätöstietoja ja kirjanpitoa usean vuoden ajalta. Tarkoitus on varmistaa, että lakisääteiset ilmoitukset rahoituksesta tehdään oikein, kattavasti ja ajantasaisesti VTV:n ylläpitämään julkiseen ilmoitusrekisteriin.
”Pääsääntöisesti valvottavien yhteisöjen kirjanpito oli jälleen hoidettu asianmukaisesti, mutta joukossa oli poikkeuksia. Lisäksi puoluelaki edellyttää yhteisöjen tilintarkastajien raportoivan tukirahoituksesta ja valtionavustuksesta. Tilintarkastajien dokumentointi ei kuitenkaan aina ole ollut riittävän yksiselitteistä. Tämä heikentää tilintarkastajan työn luotettavuutta, kun arvioidaan, miten hyvin lain erityisvaatimukset on otettu huomioon ja niitä on noudatettu puolueorganisaatioissa”, Krokfors sanoo.
Kaikki valvottavat yhteisöt eivät noudata VTV:n suositusta ilmoittaa rekisteriin myös ns. kansanedustajamaksut. Tätä on perusteltu esimerkiksi sillä, että puolueen eduskuntaryhmä maksaa suoritukset kerralla ja että yksittäisen kansanedustajan vuotuinen osuus jäisi alle 1 500 euron ilmoitusrajan.
”Maksujen kokonaismäärät ovat silti huomattavia. Laki on tulkinnanvarainen, ja maksujen vaihtelevat tilitys- ja ilmoitusmenettelyt vaikeuttavat volyymitietojen vertailtavuutta. Tämä tietenkin haittaa myös lain tarkoittamaa läpinäkyvyyttä”, Krokfors toteaa.
VTV:n ylläpitämään, puoluerahoituksen sähköiseen ilmoitusrekisteriin ilmoitettiin vuonna 2018 puolueiden, niiden piiri- ja naisjärjestöjen sekä muiden puolueyhdistysten ja lähiyhteisöjen saamia tukia noin 2,8 miljoonaa euroa. Määrä vastaa edellisvuotista, mutta vuoden 2018 aikana rekisteriin ilmoitettiin lisäksi aiempiin vuosiin kohdistuvia suorituksia noin 0,7 miljoonaa euroa. Huomattava osa takautuvista ilmoituksista tehtiin VTV:n tarkastuksista ilmenneiden huomioiden perusteella.
Puoluerahoitusta valvova VTV teki viime vuonna 31 tarkastusta, joissa se selvitti eduskuntapuolueiden sekä niiden lähiyhteisöjen ja piirijärjestöjen rahoitusta. VTV tarkasti kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta ja niiden 13 lähiyhteisöä, joista 11 on säätiöitä, yksi yhdistys ja yksi rahasto. Lisäksi tarkastettiin yhdeksän puolueiden piirijärjestöä Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Savo-Karjalassa.
Suomessa on noin 6 000 puolueyhdistystä, joista VTV:n valvottavia on 150. Vuodesta 2016 VTV on toiminut myös eduskuntapuolueiden valtionavustuksen eli ns. puoluetuen valvojana. Puoluerahoitustarkastukset jatkuvat syksyllä 2019.
Tutustu julkaisuun: Kertomus puoluerahoituksen valvonnasta
Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi