Sosiaalimenojen kehityksellä suuri merkitys julkisen talouden kestävyydelle

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä kehitettyä sosiaalimenojen analyysimallia tulisi käyttää julkisen talouden suunnittelun näkökulmasta nykyistä tehokkaammin ja läpinäkyvämmin. Esimerkiksi sote-uudistus ja julkisen talouden säästötavoitteet luovat tarpeen mallin tuottaman tiedon hyödyntämiselle ja jatkokehittämiselle. VTV suosittaa, että mallin avulla tuotettuja arvioita julkaistaisiin säännöllisesti.

VTV selvitti valtionhallinnossa käytössä olevia erilaisia pitkän aikavälin sosiaalimenojen kehitysarvioita, niiden tuottamiseen käytettävien mallien ominaisuuksia ja käyttöä sekä niiden pohjalta esitettävien arvioiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Selvityksen pääpaino oli sosiaali- ja terveysministeriön (STM) arvioissa ja käytössä olevassa sosiaalimenojen analyysimallissa (SOME-malli). Mallilla tuotetut arviot toimivat tietoperustana valtiovarainministeriön (VM) julkisen talouden kestävyysvajearvioinnissa.

– Sosiaalimenojen kehitysarviot ovat julkisen talouden suunnittelun näkökulmasta merkittäviä. Skenaariomallien avulla havainnollistetaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvusta ja analysoidaan menojen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kertoo johtava finanssipolitiikan tarkastaja Ville Haltia.

Hallituksen julkisen talouden rakenneuudistusten tavoitteina on hillitä merkittävästi sosiaalimenojen kasvua. Uudistukset edellyttävät sosiaalimenojen tulevan kehityksen monipuolista arviointia. Sote-uudistuksen säästötavoite on sidottu SOME-mallilla laskettuun perusuraan. Kun myöhemmin seurataan toteutunutta menokehitystä, pitäisi voida erottaa taustamuuttujien, esimerkiksi väestön kehityksen, ennakoidun ja toteutuneen kehityksen muutos varsinaisesta sote-uudistuksen vaikutuksesta. VTV ennakoi sote-uudistuksen luovan tarpeen myös sote-aluekohtaisten sosiaalimenojen kehitysarvioille.

VTV suosittaa SOME-mallilla tehtyjen analyysien julkaisemista säännöllisesti. Se mahdollistaisi asiantuntijoiden keskinäisen vuoropuhelun ja lisäisi sosiaali- ja terveyspoliittisten päätösten sekä valtionvarainministeriön laatiman kestävyysvajearvion avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

– Julkisen talouden kestävyysvajelaskelmissa käytetään oletuksia esimerkiksi talouden ja väestörakenteen kehityksestä sekä SOME-mallilla tuotettuja arvioita. Laskelmiin liittyvä epävarmuus tulisi tuoda paremmin esille raportoinnissa, ja eri oletuksilla tehtyjen laskelmien vertailun pitäisi olla mahdollista, Haltia jatkaa. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta olisi vahvistettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa pitkällä aikavälillä ilman lisätoimia, kun huomioidaan ikäsidonnaisten menojen kasvu.

Yhteistyö sosiaalimenojen kehitysarvioissa kaipaisi selkeyttämistä ja syventämistä sosiaalimenoarvioita tuottavien ja käyttävien tahojen kesken. Yhteistyö toimisi samalla laadunvarmistuksena laskettaville skenaarioille.

***
Sosiaalimenot

Vuonna 2014 Suomen sosiaalimenot olivat 65,6 miljardia euroa, joista valtion ja kuntien osuus oli lähes puolet. Sosiaalimenoihin luetaan mm. sosiaalietuudet ja -palvelut, terveydenhuolto-, työttömyysturva- ja eläkemenot. Päätöksenteon tukena käytetään erilaisia sosiaalimenojen kehitysarvioita, joista sisällöltään kattavin on nk. SOME-mallilla tuotettu arvio.

SOME-malli

Sosiaali- ja terveysministeriössä kehitettiin vuosina 2007–2009 sosiaalimenojen analyysimalli (SOME). Mallilla lasketaan arvioita sosiaalimenojen kehityksestä pitkällä aikavälillä. Analyysissä käytetään tietoja sosiaalimenojen nykytilasta ja väestöennusteesta sekä oletuksia muista taustamuuttujista. Tuotettuja tietoja käytetään myös valtiovarainministeriön julkisen talouden kestävyysvajearvioissa.

***

Tutustu julkaisuun

Kategoriat